Tervehdys Strasbourgista!
Syksyn ensimmäinen täysistunto on takana. Viikon aikana asialistalla on ollut mm. Brexitiä, Amazonin metsäpalot sekä EKP:n uuden johtajan nimitys. Videotervehdykseni Strasbourgista löydät täältä.
EKP:lle ensi kertaa naispääjohtaja. Täysistunnossa jatkuivat tärkeät nimitykset, kun parlamentti äänesti tiistaina Euroopan keskuspankin seuraavaksi johtajaksi ranskalaisen Christine Lagarden. Lopullisen sinetin nimitykselle antaa Eurooppa-neuvosto. Lagarden on määrä aloittaa työssä marraskuun alussa.
Amazonin metsäpalot. Komissio julkisti kesän aikana ehdotuksen siitä, miten EU voisi tehostaa toimiaan maailman metsien suojelemiseksi ja ennallistamiseksi. Tiedonanto tuli julki vain vähän ennen kuin ikävät uutiset Amazonin metsäpaloista levisivät. Tiistain istunnossa puimme Amazonin tilannetta. Meidän on todella pidettävä huolta siitä, että Brasilia pitää kiinni siitä, mitä se on Mercosur-sopimuksesta luvannut tehdä metsäkadon estämiseksi. Suomi voi näyttää Brasilialle kestävässä metsänhoidossa esimerkkiä, sillä meidän metsävaramme kasvavat.
Brexit-päivä lähestyy. Iso-Britannian jatkoajalla olevaan EU-eroon on enää reilu kuukausi aikaa, mutta maan sisäpolitiikka on yhtä solmussa kuin keväällä. Keskiviikon istunnossa komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ja EU:n brexit-pääneuvottelija Michel Barnier totesivat, että aika on loppumassa kesken. Sopimuksettoman eron riski on todellinen, elleivät britit pyydä pääministeri Johnsonin johdolla EU-mailta ja EU-parlamentilta lisäaikaa. Euroopan parlamentti on luvannut hyväksyä jatkoajan sopimuksettoman eron estämiseksi, mikäli britit sitä perustellusta syystä pyytävät.
Uusien komissaarien kuulemiset lähestyvät. Tulevien viikkojen aika uuden komission komissaariehdokkaat joutuvat koviin tentteihin parlamentin valiokunnissa. Kotimaan ministerinimityksiin verrattuna prosessi on vaativampi; komissaarien tulee todistaa osaamisensa europarlamentaarikoille ja lunastaa parlamentin luottamus. Suurella todennäköisyydellä nyt nimetyistä ehdokkaista muutama menee vaihtoon. Omiin valiokuntiini kuultaviksi ovat tulossa irlantilainen Phil Hogan, joka on ehdokas seuraavaksi kauppakomissaariksi. Maatalousvaliokunnan kuultavaksi on tulossa Puolan Janusz Wojciechowski, joka saa varmasti eteensä kiperiä kysymyksiä kriittisistä lausunnoistaan ilmastonmuutokseen suhteen.
Urpilaisen nimitys lienee turvassa. Myös Suomen komissaariehdokas Jutta Urpilainen joutuu parlamentin kehitysvaliokunnan tenttiin. Tämän prässin hän selvittänee osaavana ja diplomaattinen henkilönä. Tapasin Strasbourgissa Urpilaisen meppien perinteisellä komissaariaamiaisella. Tämä keskiviikkoinen tapaaminen on suomimeppien ja komissaarin välinen pitkä perinne, jota Urpilainen aikoo nyt myös jatkaa. Tapa on ollut myös hieno osoitus siitä, että suomalaiset mepit pystyvät yhteistyöhön puoluerajojen yli. Näin ei ole monenkaan muun maan meppien kohdalla.
Kirjallinen kysymys lyijykiellosta. Olen kesän jälkeen saanut huolestuneita yhteydenottoja liittyen EU-komission aikeisiin rajoittaa ja jopa kieltää kokonaan lyijynkäyttö metsästyksessä, ammunnassa ja kalastuksessa. Jätin aiheesta eilen kirjallisen kysymyksen komissiolle. Yksiselitteinen luopuminen lyijystä ammuksena on haasteellista, sillä monissa korvaavissa materiaaleissa ongelmaksi nousevat mm. käyttöturvallisuus, kohoavat harjoittelukustannukset sekä mahdolliset haitat metsätaloudelle. Lyijykielto esimerkiksi vesilintujen metsästyksessä ja niiden elinympäristöissä on tarpeellinen ja perusteltu. Mutta jos metsästetään kuivalla turvemaalla taikka harjoitellaan ampumaradalla ovat riskit pieniä. Totaalikieltoja ei voida asettaa miettimättä perinpohjaisesti toimeenpanoa ja seurauksia. Kysymys on luettavissa täältä.
Nautatilojen fosforipäästöt puolet pienempiä kuin luultu! Kotimaassa on uutisoitu Luonnonvarakeskuksen tutkimuksesta, jonka mukaan nautakarjatilojen nurmipeltojen fosforipäästöt ovat alle puolet siitä, mitä tähän asti on luultu. Parasta lääkettä ilmastoahdistukseen onkin tieto, oikeat faktat. Uutinen on myös malliesimerkki siitä, kuinka tärkeää on panostaa maatalouden tutkimukseen. Oikean tiedon pohjalta viljelijät voivat tehdä entistä parempia ja vaikuttavampia ympäristötekoja. Oikea tieto ohjaa myös kuluttajaa viisaampiin valintoihin. Siksi näen, että näistä tutkimustuloksista viestimiseen pitäisi myös panostaa. Kirjoitin aiheesta Suomenmaahan.
Näillä ajatuksilla toivotan kaikille viikkokirjeeni lukijoille leppoisaa viikonloppua!
Ystävällisin terveisin,
Elsi
