Mukavaa perjantaita!
Viikko alkoi Puuta heinää -podcastin nauhoituksilla meppikollega Petri Sarvamaan (kok.) kanssa. Jakso on kuunneltavissa myöhemmin. Valmistauduimme myös ensi viikon täysistuntoa varten.
Viljelijöiden protestit
Mielenosoitukset pysäyttivät myös EU-korttelin Brysselissä. Vaatimusten lisääntyessä ja tilojen kannattavuuden hiipuessa olemattomiin, on huoli ruuantuotantomme turvaamisesta aito.
Eri puolilla Eurooppaa leimahtaneet maanviljelijöiden mielenosoitukset saavuttivat tällä viikolla Brysselin, kun keskiviikkoillasta alkaen kaupunkiin virtasi sadoittain traktoreita. Torstaina iso osa kaduista EU-rakennuksien liepeillä oli tukittu ja parlamentin eteen Pluxin aukiolle oli kerääntynyt joukko mielenosoittajia. Syy mielenosoituksiin on selvä: maatalous on ajettu Euroopassa liian ahtaalle. Itse kohdallani tunnen turhautumisen ja tuskan. Kustannukset nousevat ja vaatimukset kasvavat samalla kun kannattavuus hiipuu olemattomiin. Viljelijöiden rasitteena ovat mm. paisuneet tuotantokustannukset, korkeat energiahinnat ja ympäristölainsäädännön asettamat vaatimukset ja rajoitteet. Samaan aikaan Eurooppaan tuodaan halvalla tuotettuja tuotteita muualta maailmalta, joita ei koske samat säännöt ja kriteerit, ja omista tuotteista ei saa riittävää hintaa markkinoilta.
Laajalle levinneet mielenosoitukset, joita on aiemmin nähty jo muun muassa Saksassa, Ranskassa ja Italiassa, ovat saaneet myös kansainvälistä mediahuomiota. Parlamentin puhemies Roberta Metsola otti aiheeseen kantaa, ja parlamentti keskustelee aiheesta ensi viikolla täysistunnossa. Viljelijöiden hätähuuto on siis kuultu. Se on kuitenkin vasta alkusysäys, sillä pelkkä huomio ei tuo ruokaturvaa, paranna tilojen kannatusta, korota markkinoilta saatavaa tuloa tai innosta nuoria alalle. Kaikkien näiden eteen on tehtävä hartiavoimin töitä, ja äkkiä.
Kommentoin aihetta Savon Sanomille, jutun voi lukea täältä (tilaajille).
Ukrainan elintärkeä 50 mrd. euron tukipaketti hyväksyttiin
Unkari taipui yksimielisyyteen, mutta venkoilu ja kiristäminen jättää jälkensä. Venäjävastaisten pakotteiden tehokkuudessa on parantamisen varaa, jonka vuoksi uusi pakotepaketti on valmisteilla.
EU-maiden johtajat kokoontuivat torstaina odotettuun huippukokoukseen, jossa vaakakupissa oli paljon: nimittäin Ukrainan 50 miljardin euron tukipaketti osana EU:n pitkän aikavälin rahoituskehyksen (MFF) välitarkastelun hyväksymistä. Paketti piti hyväksyä jo viime vuoden viimeisessä huippukokouksessa, mutta se jäi jumiin Unkarin estettyä sen. Tällä kertaa Unkarin pääministeri Viktor Orbán jäi kuitenkin toiseksi, ja Ukrainan tukipaketti hyväksyttiin yksimielisesti kaikkien 27 jäsenmaan toimesta. Unkarin venkoiluun ovat kaikki EU:ssa jo lopen kyllästyneitä, ja sille pitäisi saada vihdoin ja viimein stoppi.
Samaan aikaan Venäjän talous kasvaa EU:n asettamista pakotteista huolimatta. Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n tuoreen ennusteen mukaan Venäjän talous kasvaa tänä vuonna jopa 2,6 %, mikä maalaa synkkää kuvaa EU:n asettamien pakotteiden toimivuudesta. Kovemmat keinot on löydettävä käyttöön nyt, kun EU:ssa valmistellaan taas uutta pakotepakettia. Sen on tarkoitus valmistua Ukrainan sodan syttymisen vuosipäivän tietämillä, eli 24.2. mennessä. Pakotteilla on pystyttävä vastaamaan Venäjän aggressiivisiin sotataloustoimiin, jonka synnyttämillä julkisilla menoilla se vauhdittaa talouskasvuaan, ja kaikki mahdolliset porsaanreiät on tukittava. Aikaa ei ole hukattavaksi, sillä sota ei etene Ukrainan kannalta suotuisaan suuntaan.
Neljä vuotta Iso-Britannian EU-erosta
Brextin muistopäivä korostaa hankkeen epäonnistumista. Virheeseen heränneet britit neuvottelevat itseään hiljalleen takaisin osaksi EU:n sopimuksia ja yhteistyötä.
Kun vuonna 2016 britit äänestivät EU-eron puolesta niukalla enemmistöllä, odotukset olivat kovat. Brexitin puolesta liputtaneet konservatiivit ja äärioikeistolaiset väittivät kivenkovaan Iso-Britannian palaavan sen myötä imperiumin aikaiseen loistoonsa. Vaan toisin kävi. Koronapandemian jälkivaikutuksien hälvetessä liike-elämä, media ja kansalaiset ovat joutuneet myöntämään taloudelliset tappiot. Kaupoista ovat loppuneet tuoreet vihannekset, kukkakaupat eivät saa tulppaaneja, hammaslääkäreitä ja hoitajia ei riitä ja kuljetusalallekaan ei löydy työntekijöitä. Kauppasopimukset eivät ole sen parempia kuin EU-aikoina, ja vuoden lopusta alkaen britit tarvitsevat viisumin EU-maihin matkustaessaan.
Viimeisimmissä mittauksissa yli 60 % briteistä pitää brexitiä virheenä. Britit ovat jo neuvotelleet itsensä takaisin mukaan EU:n Horisontti Eurooppa -tutkimusohjelmaan, ja on vain ajan kysymys milloin neuvottelut mm. Euroopan lääkevirastoon ja tulliunioniin palaamiseksi alkavat. Vaiheittainen paluu osaksi unionia on siis jo alkanut. Monissa EU-maissa äärioikeisto käyttää silti brexitiä edelleen argumenttina EU-eron puolesta. Populistisiin väitteisiin ei pidä uskoa, sillä faktat puhuvat puolestaan: Euroopan yhteisössä on voimaa. Unioni on monin osin epätäydellinen, mutta lähtö ei ole ratkaisu. Sen sijaan pitää yhteistuumin pyrkiä rakentamaan parempaa EU:ta.
Tapaamisia ja antoisia keskusteluja
Viikon tapaamisissa korostuvat loppukauden lakialoitteet ja kevätkauden tärkeät täysistuntoäänestykset niin kasvinjalostustekniikoista aina ruokapakkauksiin. Kotimaassa perjantai on mennyt keskusteluissa yrittäjien kanssa sekä synnyinpitäjällä Haapajärvellä ammattiopiskelijoiden juhlallisuuksissa.
Mielenkiintoisista aiheista riitti keskustelua ja juteltavaa myös tällä viikolla. Ajankohtainen metsäpolitiikka ja loppukauden lakialoitteet puhututtivat Metsäteollisuuden ja UPM:n metsäjohtajien Karoliina Niemen ja Sauli Branderin kanssa. Maatalouden keskeiset näkymät ja ensi viikon täysistuntoviikon äänestys uusista kasvinjalostustekniikoista taas puhututtivat MTK:n Johan Åbergin, Juha Ruipon, Juha Lappalaisen ja Max Schulmanin kanssa. Keskustelin myös ruokapakkausten uudelleenkäytön innovaatioista ja Suomen markkinasta Kamupakin Iida Miettisen kanssa.
Oli myös ilo osallistua Lapin kauppakamareiden Kamarikahveille ja puhua 50:lle yritysedustajalle yritysten suhteesta EU:n päätöksentekoon. Suomalaisilla yrityksillä on paljon annettavaa EU-tason lainsäädäntötyölle viemällä uusia innovaatioita ja ratkaisuja Eurooppaan, esimerkiksi ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi. Tänään osallistuin myös Haapajärven ammattiopiskelijoiden 50-vuotisjuhlaan, jossa pidin tilaisuuden juhlapuheen. Oli hienoa puhua erityisesti opiskelijoille, tulevaisuuden tekijöille ja arjen sankareille. Kiitokset ammattiopiskelijoille mukavasta päivästä ja päivän juhlallisuuksista!
Aurinkoista helmikuun ensimmäistä viikonloppua!
Elsi
