”Mihin naisjärjestöä tarvitaan”? Tuo usein minulle esitetty kysymys todistaa, että vielä on on pitkä matka siihen ymmärrykseen, että naistoiminta avaa väylän poliittiseen toimintaan ja antaa areenan laajalle tasa-arvon kysymyksiin liittyvälle keskustelulle. Kyllä, keskustanaisia tarvitaan edelleen.
Muistan lämmöllä näitä 14 työntäyteistä vuotta naistoiminnan johtamisen ytimessä. Viimeiset kuusi vuotta järjestön puheenjohtajana ovat olleet erityisen antoisat ja tiiviit. Nyt on aika antaa tilaa uusille tuulille, niin järjestölle kuin ehken itsellekin.
Yhdessä vaihtuvien puheenjohtajistojen, pääsihteereiden ja hallitusten kanssa olemme kehittäneet uusia toimintamuotoja, jotka ovat aktivoineet piirien toimintaa. Piirien erilaisuus on työmme haaste ja rikkaus. Olemme puolustaneet meille tärkeitä perusarvoja perheiden, tasa-arvoisen työelämän ja mm. alueiden yhdenvertaisuuden kysymyksissä. Olemme tehneet yhteistyötä sisarjärjestöjemme, puolueen ja eduskuntaryhmän kanssa. Viime vuonna vietetty järjestömme 75-vuotisjuhlavuosi tapahtumineen oli mieleen jäävä kohokohta. Sen yhteydessä tehty juhlajulkaisu kokoaa upeasti järjestön vuodet ja vaikuttajanaisten ajatukset.
Tulevaisuudessa toivon, että järjestömme – ja naiset ylipäätään – pystyisivät kannustamaan naisia entistä vahvempaan yhteiskunnalliseen osallisuuteen. Eduskuntaryhmämme ei enää koskaan saisi olla niin vähäväkinen naisistaan kuin se nyt on. Sama koskee lukuisia keskustan valtuustoryhmiä kunnissa ja kaupungeissa ympäri maan.
Usein olemme joutuneet puolustamaan näkemyksiämme ja toimintamme resursseja keskustalaisessakin perheessämme. Toivon, että myös keskusta puolueena näkee naisasian koko puolueen asiana – ja kiistattomana vahvuutena.
Menneet kuntavaalit nostivat esiin erityisen huomion. Eri vaalien ehdokasasetteluissa on puolueessa ja piireissä on ymmärrettävä se, että naiskannatuksella ja menestymisellämme kaupungeissa on yhtymäkohtia. Tältäkin pohjalta tulevissa maakuntavaaleissa niin keskustalla kuin naisillakin on uusi näytön paikka. Myös kiitokseen on aihetta: Sipilän hallitus on osoittanut päättäväisyytensä myös tasa-arvoasioissa. Perheministerin nimitys ja vanhemmuudesta aiheutuneiden kustannusten kertakorvaus ovat arvokkaita saavutuksia.
Minulta on usein kysytty myös naisidoliani, yksityisesti tai poliittisesti. Paras löytyy todella läheltä; en koskaan lakkaa ihailemasta äitini sitkeyttä ja ahkeruutta, lämmintä ja päättäväistä viisautta, ärsyttävyyteen asti yltävää vaatimattomuutta ja loputonta kiinnostusta siihen mitä maailmalla tapahtuu. Maatilan emäntä, joka meille neljälle tyttärelleen muistutti aina siitä, että naisella pitää olla oma toimeentulo ja työ. Millaisen elämän mittaisen vaikutuksen hän meille tekikään!
Keskustanaiset on ollut vahvojen naisten kohtaamispaikka. Vuonna 2003 tullessani ensimmäistä kertaa varapuheenjohtajaksi, sain tutustua tuoreeseen puheenjohtajaan ja myöhemmin kansanedustajakollega Susanna Haapojaan. Susannan hersyvä elämänilo ja ystävyys tekivät lähtemättömän vaikutuksen. Susannan saatteli puheenjohtajaksi keskustan historian yksi vahvoista naisista, edeltäjänsä Sirkka-Liisa Anttila. Sirkka-Liisalle tasa-arvotyö on elämän mittainen tehtävä ja intohimo.
Anneli Jäättenmäen puheenjohtajuus ja hänen poikkeuksellinen historiansa maamme ensimmäisenä naispääministerinä ja Keskustan ensimmäisenä naispuheenjohtajana sekä eurovaikuttajana nostivat järjestömme näkyvyyttä. On ollut hienoa kantaa vastuuta näiden vahvojen naisten jalanjäljissään ja heidän kanssaan tässä arvokkaassa järjestössä.
Olen saanut suuren kunnian tehdä työtä Keskustanaisten johdossa valtavan suuren keskustanaisten joukon kanssa. Kaikkia ajattelen lämmöllä ja kiitollisuudella. Erityisesti haluan kiittää Keskustanaisten hallitusten jäseniä ja toimihenkilöitä.
On jälleen uusien vastuunkantajien aika. Toivon näkeväni Lahdessa edustajakokouksessa teitä kaikkia suurella joukolla. Sieltä suuntaamme edelleen yhtenä joukkona kohti uusia haasteita ja mahdollisuuksia!
Yhteisistä vuosista Avain-lehden lukijoita kiittäen,
Elsi Katainen
Kansanedustaja
Keskustanaisten puheenjohtaja
Julkaistu Avain-lehdessä 02/2017
