Elsin viikkokirje 04.03.2022

Hyvää perjantaita,

Zelenskyi vetosi parlamenttiin. Pidimme tiistaina ylimääräisen kiireellisen täysistunnon Ukrainan tilanteen johdosta. Puhujaksi saimme etäyhteydellä Ukrainan presidentin, Volodymyr Zelenskyin, joka totesi ehtivänsä hetkeksi puhumaan meille pommitusten välillä. Tunteikas puhe oli pysäyttävä ja ravisutti jokaista salissa ollutta. Presidentti vetosi parlamenttiin, että Ukrainaa ei saa jättää yksin. Täysistunnossa keskusteltiin Euroopan unionin vastauksista Venäjän aggressioon Ukrainaa kohtaan. Eurooppa-neuvoston sopimat pakotteet saivat laajaa kannatusta salin puheenvuoroissa. Äänestimme ja hyväksyimme päätöslauselman Ukrainan tilanteesta, joka tuomitsi Venäjän sotatoimet. Tämän lisäksi tuomittiin Valko-Venäjän sotaa tukevat toimet ja perustuslainmuutokset puolueettomuuden riisumiseksi, sekä kehotettiin komissiota ja neuvostoa laajentamaan pakotteet koskemaan myös Valko-Venäjää. Katso videotervehdys täältä.

Pakotteet yllättivät Putinin. Venäjän autoritäärinen johtaja, presidentti Putin, ei varmastikaan uskonut lännen kykyyn vastata voimakkaasti tai yhtenäisesti Ukrainaan kohdistuvaan hyökkäykseen. Toisin kuitenkin kävi, mikä ehkä yllätti Putinin, jonka sotakassasta suli hetkessä merkittävä osa lännen asettaessa voimakkaita talous- ja finanssipakotteita. Venäjä tulee varmasti myös asettamaan vastapakotteita jo nykyisten, esimerkiksi lentokieltojen, lisäksi. Ne tulevat iskemään suomalaisiin yrityksiin ja kotitalouksiin, joten huolellista varautumista on syytä tehdä. Jo nyt monissa suomalaisyrityksissä on luovuttu Venäjän toiminnoista. EU:n pakotelistaukseen voit tutustua esimerkiksi täältä.

Ukrainalaiset pakenevat EU-maihin. Putinin määräämä laajamittainen hyökkäyssota on vain voimistunut viime päivinä. Kohteeksi ovat joutuneet myös siviilit, asuinalueet ja mikä surullisinta, myös lapset. Sota on vaatinut jo tuhansien hengen ja moninkertaisesti loukkaantuneita. YK:n pakolaisjärjestön mukaan Ukrainasta sotaa on paennut jo yli miljoona henkilöä, joista suurin osa on saapunut naapurimaihin. Heitä on nyt autettava. Euroopan on ratkaistava mahdollisimman nopeasti, miten uusista pakolaisista huolehditaan, sillä he tarvitsevat apua kipeästi. Torstaina EU:n sisäasioiden neuvosto teki tärkeän päätöksen tilapäisen suojelun direktiivin aktivoimisesta, joka tarkoittaa Ukrainasta sotaa pakeneville tilapäisen suojelun myöntämistä koko unionin alueella.

Uusia EU-jäsenhakijoita. Muuttunut turvallisuustilanne on johtanut myös EU-jäsenhakemusten ryöpsähdykseen. Ukrainan presidentti Zelenskyi allekirjoitti maanantaina maansa EU-jäsenhakemuksen ja vetosi, että maa hyväksyttäisiin jäseneksi välittömästi erityismenettelyiden kautta.  Viikolla uusien halukkaiden lista kasvoi heti Georgialla ja nyt viimeisimpänä Moldovalla. Kysymys jäsenyydestä on kimurantti. Maat ovat viime vuosina edistyneet  uudistuksissaan kohti vakaampaa länsimaista demokratiaa ja oikeusvaltiota. Vaikka Ukraina on jo EU:n yhteistyökumppani ja käytännössä samoilla sisämarkkinoilla vapaakauppasopimuksen myötä, ei se vielä täytä jäsenyyden kriteereitä kovasta liittymishalusta huolimatta. Ongelmia on edelleen oligarkkien vallan ja korruption osalta. Mielestäni jäsenyysprosessia voidaan nopeuttaa siltä osin kuin mahdollista, mutta ohituskaistaa jäseneksi liittymiselle ei pidä tarjota. Sen sijaan Unionin on nyt keskityttävä tukemaan ja auttamaan Ukrainaa akuutissa sotatilanteessa ja humanitäärisen kriisin keskellä kaikin mahdollisin keinoin. Unionin jäsenyysneuvotteluita käydään jo ennestäänkin monen muun maan kanssa, kuten Albania ja Pohjois-Makedonia, jotka täyttävät jäsenyyden kriteeristön, ”aquis communitaire”, paremmin. Viime vuodet unionin sisällä on jo käyty kovaa vääntöä oikeusvaltioperiaatteiden toteutumisesta erityisesti Puolassa ja Unkarissa, eikä periaatteiden noudattamisesta tule nyt lipsua uusienkaan liittyjien osalta.  Uskon, että Ukrainan johto ja kansa haluaa edistää maansa kehitystä EU-kelpoiseksi maaksi, kunhan akuutti sotatila saadaan päättymään. Kun jäsenkriteerit täyttyvät ja liittymisneuvottelut on käyty, on ratkaisu jäseneksi hyväksymisestä jäsenmaiden yksimielisen päätöksen takana.

Pariisin kansainväliset maatalousmessut. Viikkoon mahtui myös vierailu Pariisin kansainvälisillä SIA-maatalousmessuilla, jonne Ranskan maatalousministeri oli kutsunut maatalousvaliokunnan mepit. Keskustelimme ministerin, Julien Denormandien, kanssa tietysti Ukrainan sodan vaikutuksista eurooppalaiseen maatalouteen, ruoantuotantoon ja huoltovarmuuteen. Euroopan on sopeuduttava muuttuneeseen tilanteeseen. Käsittelimme myös EU:n ulkopuolelta tulevan ruoan vaatimuksista esimerkiksi antibioottien suhteen sekä Ranskan puheenjohtajuuskauden tavoitteita maataloussektorin osalta. Oli ilo nähdä kuinka paljon vierailijoita keskellä Pariisia järjestetyillä messuilla oli. Ruoka ja maatalous on ranskalaisia lähellä oleva aihe.

LULUCF-neuvottelut etenevät. EU:n hiilinielulaskentaa koskevat neuvottelut pyörähtivät eilen käyntiin, kun me maatalousvaliokunnassa kokoonnuimme ensimmäiseen neuvotteluun. Ensimmäisen keskustelun perusteella vaikuttaa selvältä, että suurien ryhmien mielipiteet ovat samansuuntaisia mm. nielujen kasvattamista koskevan tavoitteen osalta, jonka tulisi olla EU:n ilmastolain mukainen eli 310 megatonnin hiilinielujen vuoteen 2030.  Suomelle se merkitsisi hiilinielun kasvattamista 13 megatonnista 17,8 megatonniin vuoteen 2030 mennessä, mikä on mm. Luonnonvarakeskuksen arvioiden mukaan mahdollista saavuttaa metsätalouden kilpailukyvystä huolehtien. Maatalousvaliokunnan keskustelussa painotin lainsäädännön päälinjan merkitystä eli sitä, että LULUCF-asetuksen tulee pysyä laskentatyökaluna YK:ssakin sovittujen ilmastolaskennan tilinpidon sääntöjen mukaisesti. Se tarkoittaa, että esimerkiksi maatalouden pelisäännöt ratkaistaan muissa lainsäädännöissä kuten yhteisessä EU:n maatalouspolitiikassa. Jatkoneuvotteluita vielä tarvitaan erityisesti lainsäädännöstä vetovastuussa olevan ympäristövaliokunnan kanssa, sillä pääneuvottelija Ville Niinistön ehdotukset ovat erittäin radikaaleja mm. nielutavoitteen ja raportin päälinjan osalta. Itse Renew Europen maatalous- ja liikennevaliokuntien neuvottelijana pyrin varmistamaan, että tavoitteet ovat realistisia ja maa- ja metsätaloussektorin toimijoita kannustetaan tiukkojen ehtojen tai rankaisemisen sijaan.

Rauhallista viikonloppua,

Elsi

Elsi Katainen
MEP, Euroopan parlamentin jäsen
+32 (0) 2 28 45361
[email protected]