Tervehdys Brysselistä!
Uusi vuosi liikkeelle. Joululoma on takana ja edessä kiireinen vuosi parlamentissa. Tulevaa vuotta eurooppapolitiikassa siivittävät ilmastokysymykset ja Brexit, sekä omalla kohdallani erityisesti mielenkiintoiset neuvottelut maatalouden siirtymälainsäädännöstä.
Sidosryhmäkuuleminen maatalouden siirtymälainsäädännöstä veti tuvan täyteen. Kokosin tällä viikolla yhteen komission, neuvoston sekä Brysselissä vaikuttavat maatalous- ja ruokasektorin toimijat keskustelemaan EU:n maatalouspolitiikan siirtymäajan sisällöstä vuodelle 2021, jota neuvottelen parhaillaan parlamentin puolesta. Sali tuli täyteen, paikalle saapui noin 120 ihmistä, mikä kertoo aiheen kiinnostuksesta ja tärkeydestä!
Neuvottelutavoitteeni on selkeä: vanhat säännöt, uudet rahat eikä suuria muutoksia tukipolitiikan nykysääntöihin, sillä esimerkiksi siemen- ja lannoitetilaukset maatiloilla vuodelle 2021 tehdään jo tänä kesänä. Oli ilahduttavaa nähdä, miten yhtä mieltä sidosryhmät olivat asiasta.
Green Deal myllää EU:n lainsäädännön uusiksi. Joulukuussa työnsä aloittanut uusi komissio julkaisi ensi töikseen niin sanotun Green Dealin – Euroopan uuden vihreän kehityksen ohjelman. Green deal tulee siivittämään parlamentin tämän vuoden työtä merkittävällä tavalla. EU:lla on suuri vastuu, mutta myös mahdollisuus ottaa kansalaisten ilmastohuolet tosissaan ja vastata niihin jämerällä mutta järkevällä tavalla. Omassa työssäni aion keskittyä siihen, että Green dealin maatalous- ja metsäkirjauksista saadaan onnistuneet. Kirjoitin aiheesta tällä viikolla Kalevaan, jutun voit lukea täältä.
Brexit lähestyy. Eilen Iso-Britannian alahuone hyväksyi Brexit-erosopimuksen. Täällä Euroopan parlamentissa brittikollegat järjestävät läksiäisiä ja pakkaavat huoneitaan. Meppien katse on siirtynyt erospekuloinnista EU:n ja Iso-Britannian välisiin tuleviin suhteisiin ja siihen, mitä erosopimuksen hyväksynnän jälkeen tapahtuu, mm. kansalaisten oikeuksille, liikkumisvapaudelle sekä tietysti EU:n ja Britannian välisille kauppasuhteille.
Jätin komissiolle kirjallisen kysymyksen EU:n muovikorkkisäännöstä. Kysymykseni koskee ensi vuonna voimaan astuvaa kertakäyttömuovidirektiiviä. Haluan tietää, kuinka komissio aikoo reagoida siihen, että pullojen kierrätyksen hyvin hoitaneissa maissa, kuten Suomessa, muovin vähentämiseen tähtäävä direktiivi saattaa hankaloittaa hyvin toimivia palautusjärjestelmiä ja lisätä muovin käyttöä. Lue kysymys ja aihetta koskeva tiedotteeni täältä.
Direktiivin säädöksiin nimittäin kuuluu, että jatkossa juomapakkausten muoviset korkit on suunniteltava siten, että ne pysyvät kiinni pullossa käyttövaiheen ajan. Suomessa vaatimus on herättänyt huolta, sillä pullossa kiinni roikkuvan korkin on arvioitu tuottavan ongelmia palautusautomaateilla ja lisäävän muovin kulutusta valmistuksessa.
Suomalainen pullonkierrätysjärjestelmä on maailman kehittyneimpiä. Korkit eivät ole meillä jäteongelma, kuten monissa muissa maissa, sillä valtaosa palautuu pullojen mukana. EU-maat ovat hyvin eri lähtökuopissa kierrätyksen suhteen ja siksi jäsenmaakohtaista liikkumavaraa tarvitaan.
Pois katsomosta, kentällä on töitä! Kirjoitin Suomenmaahan ajatuksiani Keskustan tulevaisuudesta ja politiikasta. Politiikan katsomossa on nyt ahdasta, sinne on tunkenut erityisesti keskustahenkisiä politiikan seurailijoita ja uskollisina pidettyjä puolueen sotureita. Kymmenen prosentin hätäännys näkyy kaikilla tasoilla, puheissa ja tekemisissä.
On tärkeää, että Keskusta tekee omiin arvoihinsa nojaavaa politiikkaa. Tätä taustaa vasten esimerkiksi maatalouspolitiikkaa ei sovi vähätellä eikä vaieta siitä liian kepulaisena vain pientä porukkaa koskevana touhuiluna; maailman megatrendit pyörivät juuri ruuan ja ilmastokysymysten äärellä, joihin liittyvistä suomalaisista ratkaisuista saamme olla ylpeitä. Tämänpäiväisen Ylen gallupin mukaan Keskustan kannatus on hienoisessa nousussa. Pitkään jatkuneen alamäen jälkeen tämä on positiivinen merkki, mutta siihen emme voi vielä tuudittautua. Töitä on edelleen tehtävä.
Tapaamisia Helsingissä. Tapaan tänään suomalaisia toimittajia Helsingissä ajankohtaisten EU-aiheiden tiimoilta. Tapaan lisäksi Suomen Sairaanhoitajaliiton edustajia Helsingissä, teemana hoitotyö ja terveydenhuolto meillä ja Euroopassa.
Näillä ajatuksilla toivotan kaikille viikkokirjeeni lukijoille leppoisaa viikonloppua ja oikein hyvää uutta vuotta 2020!
Ystävällisin terveisin,
Elsi
