Mukavaa perjantaita,
Miten EU:hun suhtaudutaan? Alkuviikosta julkaistusta Eurobarometri-kyselystä selvisi, että suomalaisten mielestä EU:n tärkeimpiä tehtäviä ovat puolustuksesta ja turvallisuudesta huolehtiminen, sekä terrorismin ja rikosten kitkeminen. Myös EU:n yhteiset arvot, kuten oikeusvaltioperiaate ja mielipiteenvapaus, koettiin tärkeiksi. Erityisesti itäeurooppalaisissa jäsenmaissa korostuivat enemmän kansanterveyteen, köyhyyteen ja yksinäisyyteen liittyvät teemat. Ilmastonmuutoksen torjunta nähdään EU:n yhtenä tärkeimpänä asiana koko Euroopassa. Kyselyn tulokset heijastavat muuttunutta maailmantilannetta ja koronan vaikutuksia. Myös Nato-jäsenyys vaikuttaa eri jäsenmaiden kansalaisten turvallisuusprioriteetteihin unionissa. Yleisesti suomalaiset suhtautuvat Euroopan Unioniin edellisvuotta paremmin, sillä 69 prosenttia vastaajista piti EU-jäsenyyttä hyvänä asiana. Keskustelin aiheesta ja EU:n turvallisuuspoliittisesta tilanteesta yhdessä meppikollegoiden Eero Heinäluoman ja Henna Virkkusen kanssa Ylen Aamu-tv:ssä ja radion Ykkösaamussa tiistaina.
Kirjeenvaihtoa Ukrainan kriisin keskellä. Euroopan unioni sanoi ei Vladimir Putinin hajota ja hallitse -politiikalle ja vastasi yhdessä Venäjän kullekin jäsenmaalle lähettämiin kirjeisiin ulkoasiainedustajan Josep Borrellin nimissä. EU-maat vetoavat yhteisesti Venäjään jännitteiden lieventämiseksi ja että maa vetäisi joukkonsa Ukrainan rajan tuntumasta ja Valko-Venäjältä. Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov oli jo ehtinyt varoittaa, että yhteinen vastaus voisi johtaa neuvotteluiden katkeamiseen. Kirjeiden lähettelystä ja vastauksista on syntymässä tarpeettoman suuri kädenvääntö. Tilanne lähtee ratkeamaan vasta, kun molemmat puolet ovat valmiita istumaan neuvottelupöytään hakemaan yhteisiä ratkaisuja. Ranskan presidentti Emmanuel Macron pääsi Putinin kanssa keskusteluissaan oikealle uralle, mutta tekemistä vielä riittää. Valtava venäläisten joukkojen määrä Ukrainan rajalla on kuin ruutitynnyri. Mitä nopeammin tilanne saadaan purettua, niin sen todennäköisemmin kalliit vahingot ja virheet saadaan vältettyä.
Liikenteen päästökaupassa kuplii. Ilmasto-asiat olivat jälleen liikennevaliokunnan pääaiheena. Euroopan tasolla ja liikennevaliokunnassa isoksi kysymykseksi on nousemassa komission esittämä päästökaupan (ETS) laajennus liikennesektorille. Se on tulenarka aihe bensalitran hinnan ollessa jo nyt kahden euron tuntumassa. Parlamentissa ETS-neuvotteluja johtavan ympäristövaliokunnan saksalainen raportoija Peter Liese (EPP) on ehdottanut, että päästökaupan laajennus rajattaisiin vain julkiseen liikenteeseen. Parlamentin poliittisissa ryhmissä on paljon sisäistä erimielisyyttä koko uudistuksen tarpeellisuudesta. Komissio on kytkenyt päästökaupan laajennuksen uuteen sosiaali- ja ilmastorahastoon, josta uuden liikenteen päästökaupan tuloja jaettaisiin solidaarisesti EU-maiden kesken. Suhtaudun itse erittäin varauksella tähän kokonaisuuteen, koska siinä on kyse pienestä elvytyspaketista ja tulonsiirroista jäsenmailta toiselle.
Järkeä energiatehokkuuteen. Jätin muutosehdotuksia liikennevaliokunnan lausuntoon EU:n energiatehokkuusdirektiiviin, jossa on perustavanlaatuisia ongelmia energiankäytön logiikassa. Komission ehdotuksessa lähdetään rajoittamaan energian käyttöä energiatehokkuuden keinona eikä huomioida tarpeeksi energian tuotantotapaa. Tässäkin direktiivissä olisi kannustettava päästöttömään energian tuotantoon ja energiatehokkuudessa ottaa jäsenmaiden eri lähtötasot huomioon. Tulevaisuudessa erityisesti raskaassa liikenteessä, meriliikenteessä ja teollisuudessa tullaan tarvitsemaan uusia energiamuotoja. Vaikkapa vety on hyvä esimerkki polttoaineesta, jonka tuotantoon tarvitaan runsaasti energiaa, mutta se voitaisiin tehdä päästöttömästi ja ilmastoystävällisesti. Energiatehokkuusdirektiivin pääkäsittely käydään teollisuusvaliokunnassa, missä muutosehdotukset jätetään maalis-huhtikuun aikana.
Missä menee raja? Sisäministeri Krista Mikkonen kertoi viime sunnuntaina hyväksyvänsä kansalaistottelemattomuuden yhtenä keinona vaikuttaa, kunhan tekijät itse kantavat vastuun ja seuraamukset teoistaan. Lausunto on todella kyseenalainen sisäisestä turvallisuudesta vastaavalta ministeriltä ja pistää miettimään, mihin suuntaan demokratiamme on menossa. Kirjoitin aiheesta Iisalmen Sanomiin ja Uuden Suomen puheenvuoroon, jossa pohdin asiaa demokratian tilan näkökulmasta Yhdysvalloissa ja Euroopassa.
Rauhallista viikonloppua,
Elsi
