Elsin viikkokirje 11.03.2022

Keväinen tervehdys hyvät lukijat,

Täysistuntoviikko on ollut poikkeuksellinen ja sodan sävyttämä, mikä on synkällä tavalla luonut varjon jokaiseen keskusteluun EU-parlamentissa. Keskustelua on käyty myös Suomen turvallisuuspolitiikan asemasta, jota analysoin Suomenmaan kolumnissani. Parhaillaan valtioiden päämiehet kokoontuvat Versaillesissa Emmanuel Macronin kutsumana. Isoja kysymyksiä on ratkaistavana EU:n yhteisestä hätäpaketista pakolaisten sijoittamiseen, energian hinnannousuun ja ruokakriisiin. EU:n on löydettävä ratkaisut ja Suomen on vahdittava, että ne tehdään jäsenmaiden näkökulmasta reilusti ja EU:n perussopimuksiin nojaten. Yhteinen velka ei ole kestävä ratkaisu, eikä siihen pidä ryhtyä. Tärkeintä on, että Ukrainaa ja koko Eurooppaa autetaan yhtenäisesti kaikin mahdollisin toimin. Tästä saimmekin vahvan signaalin jäsenmaiden epävirallisessa kokouksessa Versaillesissa.

EU koordinoi pakolaisten vastaanottamista. YK:n pakolaisjärjestön mukaan yli kaksi miljoonaa pakolaista on paennut Ukrainasta. EU:n on nyt toimittava yhtenäisesti ja autettava pakolaisia kaikin mahdollisin keinoin, jotta ihmiset saadaan turvaan ja jonot rajoilla purettua. On erityisen tärkeää tukea Ukrainan naapurimaita, joilla on valtava vastuu huolehtia Ukrainan rajan ylittävistä pakolaisista. Samalla on varmistettava, että Euroopan unionin kuriton kaksikko, Unkari ja Puola, eivät saa tahtoaan läpi oikeusvaltiokysymyksen höllentämisestä unkarilaisten hädän varjolla. Nämä maat ovat ensimmäisinä rajanaapureina vastaanottamassa pakolaisvirtoja ja siten kantamassa raskasta vastuuta, mutta se ei oikeuta EU-tukien väärinkäyttöä eikä oikeusvaltioperiaatteiden sivuuttamista. Tässä ryhmäni Renew Europe on ollut erittäin aktiivinen ja ryhmäkeskusteluissa korostimme usein oikeusvaltioperiaatteen seuraamisen tärkeyttä, onhan se yksi EU:n pääarvoista. Katso puheeni täysistunnossa tästä.

Huoltovarmuuden turvaaminen keskiössä. Sodalla on suuret vaikutukset myös maatalouteen. Maatalouden ja ruuantuotannon pitkään jatkunut kannattavuuskriisi on kärjistynyt sodan myötä entisestään ja huoltovarmuus ei ole taattua. Maatalouden tuotantopanosten hinnat ovat räjähtäneet ja esimerkiksi lannoitteista ja siemenistä on jo pulaa kaikkialla Euroopassa. Samalla Ukrainan vilja-aitan viljelijät ovat rintamalla eikä kylvöjä päästä tekemään. Ruokakriisi on todellinen. Suomessakin osa pelloista jää kylvämättä, koska mm. lannoitteita ei ole saatavilla ja korkeiden kustannusten takia. Olen sitä mieltä, että EU:n on vakavasti arvioitava uudelleen kaikki maankäyttöön liittyvät aloitteet metsäkadosta ennallistamiseen, sillä nyt kaikki maatalousmaa on pidettävä viljelyssä ruokakriisin selättämiseksi ja jäsenmaille tulee antaa joustovaraa. Parlamentin täysistunto tulee linjaamaan kannastaan maaliskuun lopun täysistunnossa maatalouden kriisin ratkaisemiseksi.

Komission energiatiedonanto. Ukrainan sota on nostanut tapetille EU:n energiariippuvuuden Venäjästä. Komissio julkaisi tiistaina energiatiedonannon, jossa haetaan uusia avauksia muuttuneeseen tilanteeseen. Komissio esittää uusia joustoja valtiontukisäännöksiin, jotta jäsenmaat voivat reagoida energiakriisiin nykyistä vahvemmin kansallisilla tuilla. Myös energiahankkeiden lupamenettelyyn on luvassa uusia joustoja. Iso keskustelu tullaan käymään myös energian hintakatosta, jota Etelä-Euroopan maat ovat esittäneet ja jota komissio väläyttää mahdollisena avauksena tulevaisuudessa. Tärkeää tulevissa avauksissa on se, että ne eivät rajoita investointeja ja energiasiirtymän markkinavetoisuutta, vaan antavat erilaisille päästöjä vähentäville energiaratkaisuille bioenergiasta vesivoimaan vauhtia. Toisaalta EU:n tulee löytää ratkaisuja vähentää energian hinnan noususta aiheutuvia negatiivisia vaikutuksia kansalaisille ja yrityksille. Täysistunnossakin käyntiin vilkasta keskustelua, kuinka EU:sta saataisiin omavarainen energian suhteen nopealla aikataululla. Tämä tulee olemaan haastavaa, mutta tämänhetkinen tilanne selkeästi näyttää sen, että energia-autonomia on tärkeä tavoite.

Viron pääministeri Kaja Kallas täysistunnossa. Ukrainan tilanteesta puhuttiin myös entisen meppikollegan, nykyisen Viron pääministeri Kaja Kallaksen kanssa, jonka syväluotaava puhe sai paljon kiitosta parlamentissa. Kallas totesi osuvasti, että Venäjällä kansalaiset on eristetty totuudesta valheiden muurilla, jota emme olisi uskoneet edes mahdolliseksi Internetin aikakaudella. On Euroopan velvollisuus saada totuus esiin ja tuomita Putinin hallinnon sotarikokset kansainvälisessä tuomioistuimessa. Voit katsoa videoterveiset täysistuntoviikolta täältä.

Akkuasetus vahvalla enemmistöllä läpi täysistunnossa. Euroopan parlamentti hyväksyi kantansa EU:n uuteen akkuasetukseen äänin 584-67. Liikenteen sähköistymisen myötä akkujen kysyntä tulee lisääntymään entisestään ja uutta säätelyä kaivattiin kipeästi. Toimin asetuksen valmistelussa ryhmäni neuvottelijana liikennevaliokunnassa, jossa antamamme lausunto vaikutti merkittävästi lopputulokseen. Uusi akkuasetus on siitä merkittävä, että se säätelee akkutuotannon koko elinkaarta raaka-aineiden hankinnasta aina jätekierrätykseen asti. On erittäin positiivista, että esittämäni muutosehdotukset kierrätystavoitteiden ulottamisesta kevyen liikenteen, kuten sähköpyörien ja –potkulautojen, akkuihin ovat parlamentin mietinnössä mukana. Asetus antaa vahvan signaalin vastuullisen akkuteollisuuden kehittämiseen Euroopassa, mikä on positiivista, sillä Suomi on edelläkävijä kestävässä ja vastuullisessa akkujen tuotannossa. Lue tiedotteeni täältä.

Mukavaa viikonloppua,

Elsi

Elsi Katainen
MEP, Euroopan parlamentin jäsen
+32 (0) 2 28 45361
elsi.katainen@europarl.europa.eu