Elsin viikkokirje 12.2.2021

Mukavaa perjantaita,

Borrellin Moskovan reissu ei kehuja kerää. EU:n ulkopoliittinen edustaja Josep Borrell vieraili viikko sitten Moskovassa tapaamassa maan ulkoministeri Sergei Lavrovia laihoin tuloksin. Borrell esiintyi heikosti tapaamisen jälkeisessä pressitilaisuudessa, jota ei helpottanut Venäjän valtion median johdattelevat kysymykset. Soppa paheni, kun Venäjä ilmoitti samaan aikaan karkottavansa EU-maiden diplomaatteja maasta.

Borrell saapui tiistaina täysistuntoomme perustelemaan vierailuaan. Totesin omassa puheenvuorossani, ettei vierailu todella ollut mikään onnistuminen, mutta on tärkeää muistaa, ettei yhteinen 6000 kilometrin raja EU:n ja Venäjän välillä katoa mihinkään ja juuri ristiriitojen takia keskusteluyhteys on pidettävä auki. Osa kollegoista lähti mielestäni keskustelussa turhankin räyhäävälle linjalle vaatien Borrelin eroa, mikä ei mielestäni ole tarpeellista. Näyttää nimittäin aika selvältä, että Venäjän asettaessa kapuloita Borrelin rattaisiin tarkoituksena oli juuri EU:n rivien hajottaminen, jotta se olisi Venäjän suhteen heikompi. Entinen suurlähettiläs Jukka Seppinen analysoi asiaa näkemyksellisellä tavalla blogissaan. Eurooppa seuraa taatusti tarkalla silmällä, kun Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto matkaa ensi viikolla vuorostaan tapaamaan Lavrovia Pietariin. Luotan siihen, että Suomen ulkoministeriö on valmistautunut hyvin mahdollisiin diplomaattisiin miinoihin.  

Rokotestrategia tarkastelussa. Keskiviikon täysistunnossa keskusteltiin komission rokotestrategiasta, joka on monilta osin osoittautunut liian optimistiseksi. Kysyin komission puheenjohtajalta Ursula von der Leynilta, onko EU:n ulkopuolelle lähteviin rokotetoimituksiin saatu lisää avoimuutta ja selvyyttä uuden lupamenettelyn käyttöönoton jälkeen. Toin esille myös huolen uudesta haasteestamme koronan mutaatioista ja kuinka saatamme tarvita toisenkin rokotuskierroksen tämän vuoden jälkeen. Tämän takia on hyvä pitää mielessä tulevatkin rokoteratkaisut, kuten esimerkiksi meillä kotimaassa kehitettävä lupaava nenäsumute. Voit katsoa puheeni täältä.  

Kiertotalouteen biopohjaisuutta mukaan. Täysistunnossa äänestettiin EU:n uudesta kiertotalouden toimintasuunnitelmasta. Parlamentin vahvan enemmistön taakseen saanut esitys antaa tuen metsäpohjaisille biotuotteille fossiilisten raaka-aineiden korvaajana. Kiertotalouden kirittäminen on tärkeä eurooppalainen hanke, jolla pyritään ehkäisemään jätteiden syntymistä ja lisäämään kierrätystä. Yhtä lailla tärkeää on korvata fossiilisia raaka-aineita uusilla innovaatioilla ja uusiutuvilla biopohjaisilla ratkaisuilla. Biokiertotalous on valtava vientimahdollisuus Suomelle, sillä meillä on alan huippuosaaminen ja kestävästi hoidetut kasvavat metsävarat. Voit lukea tiedotteeni äänestystuloksesta täältä. Kotimaassa metsäyhtiöillä on nyt menossa miljardien investoinnit, minkä takia tulevan lainsäädännön on oltava ennustettavaa ja vakaata. Saimme kuulla eilen alalta iloisia uutisia, kun Metsä Group ilmoitti jätti-investoinnista biotuotetehtaaseen Kemiin.

Uudistuva akkuasetus on Suomelle mahdollisuus. Olen saanut mielenkiintoisen uuden neuvottelutehtävän, sillä EU:n uusi akkuasetus tulee pian työpöydälleni liikennevaliokunnassa. Liikenteen sähköistyminen luo kovaa painetta mm. arvokkaiden metallien kierrätyksen edistämiseksi. Jatkossa akkujen kestävyyttä tullaan tarkastelemaan kokonaisvaltaisesti koko elinkaaren ajalta aina louhinnasta, valmistamiseen, käyttöön ja kierrätykseen. Suomi tavoittelee asemaa EU:n johtavana akkuteollisuuden maana, joten akkujen kierrättämistä koskevien sääntöjen uusiminen on meille suuri mahdollisuus, kuten Yle on asiasta kirjoittanut.  

EU-politiikan kuuma kevät kotimaassa. Eduskunnassa käydään läpi kevään tärkeitä keskusteluja EU:n elpymispaketista, unionin uusista tulonlähteistä ja EU-selonteosta. Päätökset eivät ole yksinkertaisia tai ongelmattomia. On selvää, ettei elvytyspaketti tyydytä täydellisesti ketään ja lisäksi siinä on epävarmuustekijöitä aina lopullisia euromääriä myöten. Elvytettävä kuitenkin on ja siksi katse on kohdennettava paketin parhaaseen mahdolliseen hyödyntämiseen.

EU on käännekohdassa ja siksi myös kansallisen EU-selonteon päivittäminen osuu herkkään ja hedelmälliseen hetkeen. Pahasti velkaantuneessa Italiassa EKP:n entinen pääjohtaja Mario Draghi on nousemassa valtaan ajaen EU:n yhteistä budjettia, ja toisaalla Unkarin ja Puolan eriytymiskehitys jatkuu. Silti valtaosa unionista puhaltaa yhteen hiileen, ja maat hyötyvät yhteisistä markkinoista. Suomessa on kiihkottomasti mietittävä, millainen EU tuo meille eniten lisäarvoa. Aktiiviselta jäsenmaalta se edellyttää uusia avauksia. Sellaisia voidaan löytää esimerkiksi puolustusyhteistyössä. Kirjoitin EU-politiikan kuumasta keväästä Suomenmaan kolumnissani. Voit lukea jutun täältä.

Mukavaa viikonloppua toivottaen,

Elsi