Hyvää perjantaita,
Täysistunto täynnä asiaa. Takana on hektinen täysistuntoviikko, jossa linjattiin muun muassa hiilitulleista, Syyrian tilanteesta, EU:n kalastuspolitiikasta sekä yritysten huolellisuusvelvoitteesta arvoketjuissa.
Vaikea hiilitulli. Hiilitullimekanismin luominen Eurooppaan on yksi von der Leyenin komission ilmastopoliittisista tavoitteista. Maailmanlaajuisesti uudenlaisen mekanismin tarkoitus on ehkäistä hiilivuotoa asettamalla Eurooppaan saapuville tuotteille tullinkaltainen maksu, jonka suuruus riippuu tuotteen hiilijalanjäljestä. Näin eurooppalaiset tuotteet, jotka voivat olla vähäpäästöisemmin tuotettu, pääsisivät kilpailun kannalta reilumpaan asemaan muun muassa kiinalaisten tuotteiden kanssa. Taustalla on periaatteessa hyvä ajatus ohjata saastuttavan valmistuksen toimijoita uudistumaan ja tekemään satsauksia päästöjen vähentämiseksi. Kolikon toisella puolella on mekanismin monimutkaisuus ja riski siitä, että EU ajaa itsensä nurkkaan maailmankaupassa ja käpertyy sisäänpäin.
Parlamentin hyväksymässä päätöslauselmassa hyvää oli se, että mekanismin ehdoksi asetetaan kelpoisuus Maailman kauppajärjestö WTO:n sääntöjen kanssa. Sen sijaan petyin kirjaukseen, jossa mekanismin kautta voitaisiin energiakäyttöön tarkoitetulle tuontipuulle asettaa uusia sääntöjä sekä siihen, että raportti kytkee liikaa vasta aihion tasolla olevaa hiilitullia jo hyvin toimivaan päästökauppajärjestelmään. Näiden syiden vuoksi en tukenut mietintöä. Komissiolta on luvassa lakiesitys hiilitullista kesäkuussa.
Lisää yritysvastuuta. Euroopan komissio valmistelee parhaillaan yritysvastuu (due diligence) -aloitetta, joka tuo yrityksille sitovia velvoitteita tunnistaa ja ehkäistä niiden omissa arvoketjuissa esiintyviä mahdollisia ihmisoikeuksiin tai ympäristöön kohdistuvia haittoja. Esityksen taustalla vaikuttavat huolet muun muassa uiguurien asuttaman Kiinan Xinjiangin alueelta tulevan tuotannon eettisyydestä sekä nykyiset hyvin kirjavat jäsenmaiden kansalliset toimet. Parlamentin täysistunnossa hyväksytty mietintö antaa suositukset siitä, millaiseksi komission tulisi yritysvastuu laatia. Olen esityksen kannalla, mutta erityistä huolellisuutta täytyy kiinnittää siihen, etteivät vaatimukset käy liian raskaaksi pienille yrityksille.
Unionia uudistamaan. Keskiviikkona täysistunnossa allekirjoitettiin julistus Euroopan tulevaisuuskonferenssin käynnistämisestä. Erityisesti oma Renew Europe -parlamenttiryhmämme on ajanut voimakkaasti konferenssin perustamista. Toukokuussa käyntiin polkaistavan konferenssin ideana on keskustella EU:n toiminnan ja toimielinten uudistamisesta yhdessä kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa. Moni asia ilmastonmuutoksesta, digitalisaatioon ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen haastaa unionia tulevaisuudessa. Brexitin jälkeen on tarve pohtia, toimiiko unioni niin kuin sen pitää. Koronakriisi taas on tuonut esille jo nyt ongelmia nopean reagoinnin osalta. Laajalle kansalaiskeskustelulle EU:n suunnasta on mielestäni tarve, minkä vuoksi on tärkeää, että konferenssista luodaan aidosti osallistava kaikille. Matka perussopimuksen päivitykseen on kuitenkin pitkä, sillä viimeksi vastaava prosessi kesti kymmenisen vuotta päättyen Lissabonin sopimukseen vuonna 2009.
Rokotetilanne kehittyy, mutta riittääkö se? Johnson & Johnsonin koronarokote sai torstaina myyntiluvan EU:ssa. Uutinen on hyvä. Monipuolistuva rokotetarjonta on edellytys sille, että saamme aikanaan vihulaisen viruksen taltutettua. Samaan aikaan on kysyttävä, onko vauhti ollut riittävä, miten saisimme omaa kansallista huoltovarmuuttamme rokotteiden osalta parannettua ja tuleeko rokotestrategian nojautua täysin EU:n hartioihin. Pohdin teemaa Uuden Suomen blogissa tällä viikolla. EU:n rokotetoimitusten hitauden vuoksi moni jäsenmaa on lähtenyt turvautumaan myös EU:n ulkopuolisiin tahoihin, kuten venäläiseen Sputnik-rokotteeseen tai yhteistyöhön Kiinan ja Israelin kanssa.
Suomen mahdollisuuksille tukea omaa rokotekehitystä ja -tuotantoa on annettu liian vähän tilaa. Kuopiossa testausvaiheessa oleva nenäsumuterokote on lupaava vaihtoehto, jonka tukemista valtion taholta on aidosti selvitettävä. Tämä toisi myös kotimaista turvaa tulevia koronavirus ja muiden virustyyppien aaltoja vastaan. Elinkeinoministeri Mika Lintilä on ottanut tapauksen tarmokkaasti selvityksen alle ja antanut vahvan tuen hallitukselta –huomiota on kiinnitettävä laajasti niin kansalaisten turvallisuuden, huoltovarmuuden, viennin ja työllisyyden näkökulmiin.
Tapaamiset osana päätöksentekoa. Tänään kävimme Luonnonvarakeskuksen, Metsäteollisuuden ja meppikollegojen kanssa läpi viimeisimpiä tutkimuksia luonnon monimuotoisuuden kehittymisestä Suomen metsissä. Kestävät metsänhoidolliset toimenpiteet vievät luonnon monimuotoisuutta eteenpäin. Pohdimme yhdessä sitä, miten yhä paremmin saamme tätä viestiä vietyä EU:n komissiolle, joka on valmistelemassa luonnon monimuotoisuuden lisäämiseen tähtäävää lainsäädäntöä. Päivään mahtui myös tapaaminen metsäteollisuusyhtiö UPM:n kanssa kestävien biopolttoaineiden tiimoilta. EU:sta on pian tulossa lentoliikenteen kestäviä polttoaineita koskevaa uutta lainsäädäntöä ja uusiutuvaa energiaa koskevan direktiivin päivitys.
Aurinkoista viikonloppua,
Elsi
