Elsin viikkokirje 13.7.

Tervehdys Brysselistä!

Tämä viikko on mennyt maatalous- ja aluekehitysvaliokunnan kokouksissa Brysselissä. Maatalousvaliokunnassa puitiin tällä viikolla maatalouspolitiikan uudistusta, elintarvikeketjun epäreiluja kauppatapoja ehkäisevää direktiiviä sekä ensi vuoden budjettia. Ehdotin budjettikeskustelussa lisärahoitusta Venäjän pakotteista edelleen kärsiville maidontuottajille.

Tuottajan asemaa elintarvikeketjussa on parannettava. On erittäin tärkeää, että epäreiluja kauppatapoja ehkäisevä direktiivi etenee Euroopan päätöksentekoelimissä syksyn aikana vahvassa myötätuulessa. Syksyllä EU:n puheenjohtajamaa on Itävalta, joka on asettanut tämän asian eteenpäinviemisen yhdeksi kärkiasiakseen.

Olen huolissani kuitenkin siitä, että keskustelut ovat ajoittain liukuneet liian kauas alkuperäisestä tarkoituksesta, joka on tuottajan aseman suojeleminen elintarvikeketjussa. Muistutin tästä asiasta valiokunnan kokouksessa. Juuri tuottajat tarvitsevat lainsäätäjän tukea, jotta elintarvikeketju saadaan toimimaan reilulla tavalla. Kun epäreilu kaupan käytäntö toteutuu, todistustaakka tulisi olla ketjun vahvemmalla osapuolella eli ostajalla.

Tällä viikolla valiokunnassa käsiteltiin myös maatalouspolitiikan uudistusta, joka on iso ja merkittävä kokonaisuus. Korostin valiokunnan kokouksessa vapaaehtoisia tuotantoon sidottuja tukia sekä luonnonhaittakorvausta. On tärkeää, että jäsenvaltiot voivat myöntää näitä jatkossakin. Näin varmistetaan sisämarkkinoiden toimivuus ja tasapuoliset toimintaedellytykset EU:n maataloustuotannossa.

Nostin puheenvuorossani esille myös komission tukikattoehdotuksen, jota ei voida hyväksyä. Tukikatto aiheuttaisi suurta hallinnollista taakkaa ja vaikuttaisi maatalouden kehitykseen haitallisesti. Esimerkiksi Suomessa 60 000 euron maatilat ovat yhden pariskunnan pyörittämiä. Komission politiikka ei edistäisi perheviljelmien asiaa, jotka ovat investoineet tulevaisuuteen.

Pyysin kollegoiden kiinnittävän erityistä huomiota myös siihen, että tuottajat saavat maksunsa ajallaan ja riittävän aikaisessa vaiheessa. Kannatan komission ajatusta siitä, että ennakoita voidaan maksaa ilman ehtoa valvontojen loppuun saattamisesta paikan päällä. Tällä kertaa maatalouspolitiikan uudistus ei saa lisätä byrokratiaa. Meidän on tehtävä maatalouspolitiikan lainsäädännöstä aikaisempaa yksinkertaisempi ja viljelijän käytännön työtä helpottava.

Aluekehitysvaliokunnassa puimme EU:n rakenne- ja investointirahastojen roolia ensi vuoden 2019 budjetissa. Nyt kun EU:n nykyinen ohjelmakausi alkaa lähestyä loppuaan, ovat monet alueelliset ja paikalliset hankkeet päässeet täyteen vauhtiin. Tämä tarkoittaa myös sitä, että niiden maksutarpeet kasvavat. On tärkeää, että EU varaa ensi vuoden budjettiin riittävästi varoja alueohjelmille, jotta laskusumia ei kerry tuleville vuosille.

EU:n aluepolitiikalla on hyvin konkreettisia vaikutuksia maakunnillemme, eritoten Itä- ja Pohjois-Suomessa. Silti EU-budjetti ja sen tarjoama hankerahoitus näkyy huonosti. Pidän tärkeänä sitä, että paikallisten yritysten, sidosryhmien ja kansalaisten tietoisuutta EU:n eri rahoituskanavien hyödyntämisestä vahvistetaan.

Ensi viikolla osallistun Suomi-Areena tapahtumaan, joka kokoaa suomalaisia päättäjiä Poriin. Kyseessä on Suomen suurin kaikille avoin ja ilmainen yhteiskunnallinen keskustelutapahtuma, jota seurataan tiiviisti MTV – kanavalla. Tiistaina järjestetään Keskustan puoluepäivä, jolloin paikalla on myös puoluejohtoa sekä ministereitä.

Viikkokirjeeni jää nyt kesävapaalle. Kerron ajankohtaisia kuulumisia Euroopan parlamentista jälleen alkusyksystä.

Toivotan kaikille viikkokirjeeni lukijoille leppoisaa kesän aikaa!

Ystävällisin terveisin,
Elsi