Elsin viikkokirje 15.01.2021

Hyvää alkanutta vuotta,

Demokratia vaarassa omassa kehdossaan. Uusi vuosikymmen käynnistyivarsin pysäyttävällä tavalla. Yhdysvalloissa demokratian perustukset helisivät, kun Trumpin yllyttämä kiihkoilijajoukko valtasi maan kongressin, eikä hetkeäkään, kun kotimaassa entisen pääministerin kimppuun hyökättiin nyrkein eduskuntatalon edessä.

Tapahtumat ovat herättäneet meidät pohtimaan valeuutisten, vihapuheen ja vastakkainasettelun vaarallisuutta. Demokratian toteutumisen elinehto on, ettemme erimielisyyksistä huolimatta käytä väkivaltaa oman näkemyksen edistämiseksi tai pettymysten purkamiseen.

Euroopassakin nämä huolestuttavat ilmiöt ovat nostaneet päätään. Erityisen huolestuttavaa ovat hyökkäykset vapaata mediaa vastaan, kuten esimerkiksi Unkarissa ja Puolassa on nähty. Taistelimme viime vuonna Euroopan parlamentissa kynsin ja hampain uuden oikeusvaltiomekanismin puolesta, jonka avulla EU:lla on jatkossa kovemmat keinot puuttua demokratiaa heikentäviin toimiin jäsenmaissa. Pohdin Yhdysvaltojen tilannetta laajemmin Iisalmen Sanomien kolumnissani, voit lukea jutun tästä.

Parlamentti on palannut töihin istuntotauoltaan, ja viikko onkin ollut jo täynnä monenlaista ohjelmaa. Maanantaina puhuin maatalouden uuden ohjelmakauden valmistelusta Pohjois-Suomen nurmiseminaarissa. On tärkeää saada yhteisen maatalouspolitiikan lakineuvottelut kasaan kesään mennessä, jotta jäsenmaille jää riittävästi aikaa kansallisten ohjelmien valmisteluun.

Joulutauon jälkeen käärimme hihat myös EU:n biodiversiteettistrategian kanssa, jossa toimin ryhmäni neuvottelijana. Luonnon monimuotoisuus on maataloudelle tärkeä asia, sillä esimerkiksi rikas ja hyvinvoiva maaperä antaa paremman sadon. Komission esittämä strategia ei tunnista mielestäni riittävästi viljelijöiden ja metsänomistajien tärkeää roolia, sillä luonnontila ei parane vain tavoitteita asettamalla vaan myös hoitotoimenpiteitä tarvitaan. Lisäksi on muistettava perusasiat – maatalouden päätehtävänä on ruuan tuottaminen ja toisaalta metsät on nähtävä monipuolisesti. Kyse on luonnosta, mutta myös sosiaalisesti ja taloudellisesti tärkeästä ympäristöstä. Kestävä metsänhoito takaa niin luonnon monimuotoisuuden edistämisen kuin puuraaka-aineen toimittamisen biotalouden ja teollisuuden tarpeisiin. Strategian pitää olla kannustava pakottavien säännöksien sijaan, eikä jäsenmaita saa laittaa yhteen muottiin. Esimerkiksi meillä Suomessa metsien suojelussa ollaan jo pitkällä ja meillä on hyviä vapaaehtoisia suojeluohjelmia, jotka pitää ottaa huomioon, kun tavoitteiden etenemistä seurataan.  

Brexit-todellisuus valkenee hiljalleen. Parlamentti on saanut työpöydälleen tuoreen kauppasopimuksen Ison-Britannian kanssa, joka jätti vuoden vaihteessa unionin, sen sisämarkkinat ja tulliliiton. Jatkossa kauppasopimus määrittelee EU:n ja saarivaltion kaupankäynnin, matkustamisen, liikenteen ja muun yhteistyön ehdot. Yli tuhatsivuisen sopimuksen perkaamisessa on vielä paljon tehtävää, mutta näyttää siltä, että lopputulos on eurooppalaisten yritysten näkökulmasta kohtuullinen. Tulleilta ja kiintiöiltä vältyttiin, ja sopimuksen osapuolet sitoutuvat reiluun kilpailuun, mikä tarkoittaa mm. sitä, että parempaa markkina-asemaa ei saa hakea esimerkiksi tuotteiden laatuvaatimuksia heikentämällä.

Sopimus ei kuitenkaan korvaa EU-jäsenyyden etuja. Briteissä brexit-todellisuus on lyönyt vasten kasvoja, kun tuoretuotteista on tullut pulaa ja brittikalastajat ovat jääneet saaleineen ilman ostajia. Pääministeri Johnson on tiukassa paikassa selittämässä, missä ovat kaikki ne eron “hyödyt”, jotka hän kansalle lupasi? Näillä näkymin äänestämme parlamentissa sopimuksesta helmikuussa.

Rokotustoimiin tarvitaan avoimuutta. Rokotteista odotettiin hopealuotia pandemian selättämiseksi, mutta rokotustahti ei ole ollut sitä mitä moni toivoi raskaan vuoden jälkeen. Takkuavalle alulle on monia syitä – tuotannossa, jakelussa, varmasti EU- ja kansallisessakin byrokratiassa.

Kävimme ryhmäkokouksessamme pitkän keskustelun aiheesta. Samoja huolia ja kysymyksiä rokotehitaudesta on muissakin maissa. Seison silti, kuten eurooppalaiset kolleganikin, EU:n yhteishankintojen takana. Jos sopimuksista olisi neuvotellut 27 maata kilpaa, olisivat isoimmat maat vieneet todennäköisesti voiton. Nyt rokotetaan yhtä aikaa kaikkialla Euroopassa. Tämä on myös viruksen kitkemisen kannalta tärkeää – muuten tautitapauksia virtaa edelleen rajan takaa.

Ajantasainen tieto ja avoimuus EU:n toimista ovat erittäin tärkeitä nyt, kun monenlaista huhua ja virheellistä tietoa on liikkeellä. Olemme kutsuneet ensi viikon ryhmäämme terveysasioista vastaavan EU-komissaarin Stella Kyriakideksen, jotta voimme keskustella tarkemmin koronarokotteiden pullonkauloista.

Näillä kuulumisilla mukavaa viikonloppua ja pakkastalven iloja toivottaen,

Elsi