Hyvää perjantaita,
Maatalouden kannattavuus tapetilla KoneAgria-messuilla – hiilestä saatava euroja! Eilen pyörähti käyntiin KoneAgria-messut Tampereella, jossa osallistuin avajaispäivän paneelikeskusteluun ilmastonmuutoksen vaikutuksista maaseudun elinkeinoihin. Keskustelussa esillä olivat erityisesti ilmastotoimet, joita maataloustuottajat pystyvät tekemään matalallakin kynnyksellä. Paneelissa keskustelimme ministeriön edustajien, viljelijöiden sekä asiantuntijoiden kanssa yhtä mieltä siitä, että vastakkainasettelu ilmastokeskustelussa maatalouden roolista on karannut liian pitkälle. Aiemmin messuilla maatalousministeri Jari Leppä lanseerasi uuden hiilieuro-ohjelman, jonka avulla maatalouden hiilensidontatoimilla pyritään löytämään tuloja viljelijöille ja samalla kehitetään uusia tapoja mitata hiilensidontaa. Lepän ohjelma sopii myös EU:n agendaan, sillä komissiolta on luvassa vielä joulukuussa aloite hiiliviljelystä (Carbon Farming Initiative), jossa pyritään luomaan sertifikaatit maa- ja metsätalouden hiilensidonnalle. Messuilla kaikilla osastoilla oli esittelyssä innovatiivisia teknologiatuotteita, joilla pyritään edistämään ruuantuotannon ilmasto- ja ympäristöystävällisyyttä. On aivan turhaa puhetta, etteikö maatalous tekisi osaansa päästöjen hillitsemiseksi!
Olin myös Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppaisen haastattelussa messujen päälavalla siitä, miten suomalaista maataloutta puolustetaan EU:ssa. Euroopan moninainen maatalouden kirjo tuottaa päätöksenteossa omat haasteensa ja yhdenmukaisia mittareita tai sääntöjä on haastavaa tehdä. Uuden CAP:in myötä unioni haluaa tukea nimenomaan aktiiviviljelijöitä ja vähentää tukien väärinkäyttöä – tukea tulee saada aktiivisesta tuotannosta eli tuotetuista kiloista ja litroista. Totesin haastattelussa myös, miten haastavaa on pitää kiinni jo aiemmin liittymisen aikaan sovituista Suomen erikoisehdoista, saati saada uusia ehtoja neuvoteltua eri paketteihin mukaan.
Fit for 55 paketti parlamentissa edelleen lähtötelineissä. Parlamentissa on edelleen ratkaisematta, miten vetovastuut ja toimivalta-asiat ratkaistaan eri valiokuntien välillä. Eilen ryhmien puheenjohtajat lykkäsivät päätöstä jälleen kerran viikolla. Samaan aikaan neuvostossa työryhmäkäsittely on jo vauhdissa. Vaalikautta on nyt kaksi ja puolivuotta jäljellä, joten pian pitäisi päästä vauhtiin, jotta tämä monimutkainen paketti saadaan käsiteltyä. LULUCF-asetuksessa, jossa toimin ryhmämme neuvottelijana, väännämme peistä maatalousvaliokunnan roolista asetuksen käsittelystä. Olen vaikuttanut sen puolesta, että maatalousvaliokunnalla pitää olla vähintään jaettu toimivalta asetuksen käsittelyyn. Asetuksessa ehdotetaan sitovia hiilensidontatavoitteita EU-tasolla, ja tämä vaikuttaa suoraan metsätalouden toimintaedellytyksiin ja myös hakkuihin. Metsätalous kuuluu EU:n komissiossa maatalouden pääosastolle ja parlamentissa maatalousvaliokunnalle. Vielä vahvempi argumentti on vuonna 2030 alkava AFOLU-uudistus eli se, että vuodesta 2030 alkaen komissio ehdottaa maatalouden päästöjen ulottamista mukaan tähän hiilinielulaskentaan ja sitä, että näin vuoteen 2035 mennessä koko alasta saadaan hiilineutraali. Maatalouden päästövähennyksiin liittyvät säännöt taas tulevat EU:n yhteisestä maatalouspolitiikasta, ja siksi maatalousvaliokunnan sana on tässä neuvottelussa painava.
Arktinen tiedonanto on ulkona. Komissio julkaisi tiedonannon keskiviikkona arktisesta alueesta. EU tarvitsee selvästi koordinoidumpaa arktista politiikkaa ja tätä myös tämä parlamentin mietintö velvoittaa ja edellyttää. Nyt sitä viimein saadaan, sillä komissio on ollut melko vaisu arktisissa asioissa tätä ennen. Arktisella alueella luonto on erityisen herkkää, ja luulisi sen EU:ta kiinnostavan. Luonnonvaroiltaan rikas ja ilmastonmuutoksen takia uusien vesiväylien arktinen alue alkaa olla myös suurvaltojen taloudellisen ja geopoliittisen kiinnostuksen kohteena. Meidän on siis joko itse määritettävä ne ehdot, miten toimimme arktisella alueella tai toiset tekevät sen puolestamme. Siksi EU:n on oltava aktiivinen. Tarvitaan kattavia kansainvälisiä sopimusjärjestelyjä ja EU:n on syytä olla niiden osalta aktiivinen ja aloitteellinen osapuoli. Tiedonanto ohjaa katseet tutkimus- ja kehittämistoimintaan – sen sijaan metsiä tiedonannossa ei mainita lainkaan.
Paine Puolaa kohtaan kasvaa. Oikeusvaltioperiaatteen rikkominen on erittäin huolestuttava asia ja Puola on liukumassa entistä syvemmille vesille rikkomustensa suhteen. Elvytysrahoja ei voida antaa demokratiaa ja perusoikeuksia rikkoville jäsenmaille, joten oikeusvaltiomekanismi on otettava kokonaisuudessaan käyttöön niin, että jos yhteisesti sovitut oikeusvaltiokäytänteet eivät heille sovi, ei elvytysrahojakaan heille makseta. Puolan ja myös Unkarin kehitys on nyt monella tapaa huolestuttava, ja voi vain miettiä missä olemme viiden vuoden päästä? Brysselissä puhutaan jo PolExitistä eli Puolan mahdollisesta EU-erosta. Kommentoin asiaa Turun Sanomissa yhdessä Eero Heinäluoman ja Laura Huhtasaaren kanssa. Rahahanat on laitettava kiinni, onhan uusi oikeusvaltiosääntö ollut jo tammikuusta asti voimassa. On vaikea käsittää, millä perusteella rahanjakoa näille maille voisi jatkaa, ennen kuin demokratiaa, oikeusvaltiota, vapaata mediaa ja ihmisoikeuksia koskevat loukkaukset korjataan.
EU:n akkuasetuksen neuvottelut ovat täydessä vauhdissa. Uudessa asetuksessa luodaan säännöt akkujen koko elinkaareen ja kiertotalouteen ja olen ryhmäni puolesta neuvottelemassa asetuksesta. Olen ajanut asetukseen sitä, että kevyen liikenteen kulkuvälineiden kuten sähköpyörien ja sähköpotkulautojen akut ulotetaan mukaan asetukseen, sillä komission alkuperäisestä esityksestä ne uupuivat. Olen tyytyväinen, että neuvotteluissa tästä asiasta vallitsee vahva ymmärrys. Muita keskeisiä teemoja ovat varmistuminen akkuteollisuuden raaka-aineiden kestävästä hankinnasta sekä akkujätteen kierrätysprosessien arviointi ja –tavoitteiden tehostaminen. On tärkeää, että asetus luo kunnianhimoiset mutta myös realistiset tavoitteet tälle nopeasti kasvavalle alalle, sillä kestävä ja vastuullinen eurooppalainen akkusektori tulee houkuttelemaan uusia investointeja ja luomaan uusia työpaikkoja eri jäsenmaihin. Asetuksen tulee pysyä teknologianeutraalina, jotta ovet pidetään auki myös uusille raaka-aineille akkutuotannossa, kuten esimerkiksi puuperäisille materiaaleille. Työ ja neuvottelut parlamentissa jatkuvat vuoden loppuun.
Alueiden oma teemaviikko. Tällä viikolla vietettiin alueiden viikkoa ympäri Eurooppaa. Hyvien käytänteiden, uusien innovaatioiden ja laadukkaan tutkimustiedon levittäminen maataloustoimijoiden keskuudessa eri puolilla Eurooppaa avaa yllättäviäkin mahdollisuuksia esimerkiksi kestävän maatalouden saralla.
Renew Europe valitsee uuden puheenjohtajan. Edessä on mielenkiintoinen viikko, kun ryhmämme Renew Europe valitsee uuden puheenjohtajan romanialaisen Dacian Ciolosin erottua paikalta. Ciolosta on vastikään ehdotettu Romanian pääministeriksi. Ranskan presidentti Emmanuel Macronin puolueen La République En Marchen 20 mepin ryhmä on valtaa jaettaessa vahvassa roolissa. Todennäköistä on, että puheenjohtajaksi nouseeStéphane Séjourné, jolla on kyllä kokemusta kompromissien teosta Ranskan meppiryhmän puheenjohtajana. Ranska on EU-politiikassa nyt keskeisellä paikalla ennen tammikuussa alkavaa neuvoston puheenjohtajuutta ja keväällä tulevia presidentin vaaleja. EU kentillä on turbulenssia, ottaen huomioon Saksan valtatyhjiön, kun hallitusta ei ole muodostettu vielä ja Angela Merkel on jäämässä sivuun. Itse olen ollut vahvasti tukemassa Ruotsin Keskustan Abir Al-Sahlania, joka pyrkii ryhmän varapuheenjohtajaksi.
Mukavaa maaseudun naisten päivää ja hyvää viikonloppua!
Elsi
