Elsin viikkokirje 17.1.2020

Tervehdys Strasbourgista!

Vuoden ensimmäinen täysistunto. Kokoonnuimme tällä viikolla vuoden ensimmäisen täysistuntoon Strasbourgissa, jossa käsittelimme mm. tulevaa Green deal -ilmastopakettia, kansalaisten oikeuksia Brexitin jälkeen sekä oikeusvaltion tilaa Puolassa ja Unkarissa. Lisäksi uusi puheenjohtajamaa Kroatia esitteli puolivuotiskautensa painopisteet. Videoterveiseni viikon tapahtumista löydät täältä.

Parlamentti otti kantaa Green Dealiin. Ennen joulua EU:n komissio julkaisi tiedonannon tulevasta Green deal -paketista, jonka on määrä viitoittaa Euroopan tietä kohti hiilineutraaliutta v. 2050 mennessä. Tällä viikolla oli parlamentin vuoro kertoa, mitä se haluaa tältä melkoisen mullistavalta esitykseltä. Kannanotto valmisteltiin hyvin nopealla aikataululla, jotta parlamentilla on mahdollisuus vaikuttaa komission työhön ennen kuin varsinaiset lakiehdotukset julkaistaan.  

Kannanotosta ei tullut täydellinen, mutta mielestäni on tärkeää, että saimme aikaan kompromissin parlamentin neljän suurimman poliittisen ryhmän välille. Olen tyytyväinen, että saimme kannanottoon sisään tasapainoisia kirjauksia biotalouden, puupohjaisten uusiutuvien raaka-aineiden käytön ja kestävän metsänhoidon tarjoamista ilmastohyödyistä. On todella tärkeää, ettei Green Deal heikennä suomalaisen maa- ja metsätalouden toimintaedellytyksiä. Minulle on tärkeää, että kaikki sektorit otetaan ilmastotyöhön mukaan yksittäistä toimijaa tai alaa rankaisematta ja syyllistämättä. Vain iso kokonaiskuva ja jäsenmaiden välinen yhteistyö ratkaisee, saadaanko päästöt alas.

Tällä viikolla on saatu jättää hyvästejä brittikollegoille. Brittimepit osallistuivat viimeistä kertaa Strasbourgin täysistuntoon ennen Britannian EU-eroa tammikuun lopussa. Ryhmästämme lähtee jopa 17 brittimeppiä, jotka nousivat parlamenttiin viime toukokuun vaaleissa. Jään kaipaamaan monia hienoja työtovereita. Toivottavasti yhteistyö jatkuu tulevaisuudessakin!

Iso-Britannian lähdön myötä Euroopan parlamentin koko hieman supistuu, 751 mepistä 705. Oma ryhmäni Renew Europe säilyttää kolmanneksi suurimman puolueen paikan, vaikka meppimäärä putoaakin. Poliittisten ryhmien väliset valtasuhteet eivät merkittävästi Brexitin myötä muutu, mutta esimerkiksi EU-kriittinen ja maahanmuuttovastainen ID-ryhmä nousee Vihreiden ohi neljänneksi suurimmaksi ryhmittymäksi.

Mitä tapahtuu Brexitin jälkeen? Eron vaikutukset eivät näy heti, sillä ns. siirtymäajan Iso-Britannia noudattaa yhä EU:n sopimuksia ja sääntöjä. Siirtymäaika loppuu jo tämän vuoden lopulla, mikä tarkoittaa sitä, että Britannialla ja EU:lla on vain 11 kuukautta aikaa sopia siitä, millaiseksi eron jälkeiset tulevat suhteet esimerkiksi kaupan, kansalaisten oikeuksien, turvallisuuden ja puolustuksen saralla muodostuvat. Tuo neuvotteluaika ei luultavasti tule riittämään. Siirtymäaikaa voidaan jatkaa Iso-Britannian pyynnöstä – kevään edetessä näemme tuleeko tätä tapahtumaan.   

Näillä ajatuksilla toivotan kaikille viikkokirjeeni lukijoille leppoisaa viikonloppua!

Ystävällisin terveisin,

Elsi