Elsin viikkokirje 18.02.2022

Mukavaa perjantaita,
 
Oikeusvaltioperiaatteen kytkentä EU-tukiin sinetöityi. Keskiviikkona EU:n tuomioistuin antoi päätöksensä Unkarin ja Puolan kanteeseen oikeusvaltioperiaatteesta. Tuomioistuin katsoi, että unionilla on oikeus evätä tukia jäsenmailta, jos nämä rikkovat yhteisesti sovittua oikeusvaltioperiaatetta. Ehdollisuussäädös on laillisesti pätevä ja sen on tarkoitus suojata EU-varoja väärinkäytöltä jäsenmaissa, jotka rikkovat yhteisesti sovittuja pelisääntöjä. Kyse on isosta virstanpylväästä pitkään jatkuneessa väännössä, jossa myös Suomi EU:n puheenjohtajana voimakkaasti puolusti oikeusvaltioperiaatteen noudattamista. Taustalla on Puolan ja Unkarin halu pitkittää prosessia, ja jatkaa oikeusvaltioperiaatteen rikkomista. Nyt rahahanat menevät kiinni, jos muutosta esimerkiksi lehdistönvapauden kunnioittamisessa ei tapahdu parempaan suuntaan. Unkari ja Puola ovat EU-tukien ja elpymispakettien suuria nettohyötyjiä. Seuraavaksi pallo on komissiolla, jonka tehtävä on toimeenpanna säädösmenettelyt. Tähän asti komissio on odotellut tuomioistuimen ratkaisua, mutta nyt on aika toimia. Mikäli maat eivät komission kehotuksista huolimatta korjaa epäkohtia, on rahahanat käännettävä kohti nollaa. Toivottavasti tuomioistuimen päätös toimii pelotevaikutteena jo jäsenmaille, jotta raskaaseen prosessiin ei tarvitsisi lähteä.


Ukrainan solmu kiristyy.  Parlamentin pääpuheenaihe oli Ukrainan kriisi, johon myös poliittiset ryhmät ottivat tiukasti kantaa tuomitsemalla Venäjän kaikki toisen maan suvereeniutta rikkovat toimet. Parlamentti myös äänesti taloudellisen tuen puolesta Ukrainalle. Keskiviikkona komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen täysistuntopuheessaan korosti rauhan merkitystä koko Euroopan tulevaisuudelle. Parlamentin jäsenten puheenvuoroissa korostettiin Euroopan yhtenäisyyttä toimissa Venäjää kohtaan. Tämä yhtenäisyys näkyi jo konkreettisesti äänestyksessä Ukrainan taloudellisesta tuesta, sillä lähes 600 meppiä äänesti sen puolesta. Tämän lisäksi Eurooppa-neuvosto piti torstaina epävirallisen kokouksen Brysselissä Ukrainan tilanteen osalta. EU-maiden johtajat ilmaisivat vahvan tukensa Ukrainalle ja korostivat, että Venäjän aggressio Ukrainaa kohtaan tarkoittaisi tiukkoja pakotteita. Tilanteen kiristyessä on ensisijaisen tärkeää, että EU lähettää selkeän ja yhtenäisen signaalin Venäjälle seuraamusten vakavuudesta.


Liittokanslerin möläytykset. Tiistaina Venäjällä vieraillut Saksan liittokansleri Olaf Scholz sai Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa pidettyä diplomaattisen uran auki, mutta ratkaisua Ukrainan kiristyneeseen tilanteeseen ei löytynyt. Venäjä vakuutti, ettei aio hyökätä Ukrainaan ja sen olevan valmis jatkamaan yhteistyötä ja neuvotteluita. Venäjä ilmoitti myös joukkojensa osittaisesta poisvetämisestä alkuviikosta, mutta tälle ei ole tähänkään mennessä löytynyt mitään näyttöä. Päinvastoin joukkojen määrä Ukrainan rajan tuntumassa näyttäisi lisääntyneen. Rajatilannetta seurataan nyt herkeämättä tarkalla silmällä EU:n ja koko lännen toimesta. Scholz valitettavasti myös lausui harkitsemattomasti tiedotustilaisuudessa mainitessaan, ettei Naton itälaajentumista ole tiedossa hänen tai Putinin virkakaudella. Tämä tulkittiin kummastellen jopa Suomessa, sillä se tarkoittaisi Suomen Nato-option poissulkua. Sittemmin liittokansleri selvensi lausuntoaan tarkoittaen, että Ukrainan jäsenhakemusta Natoon ei ole juuri nyt vireillä. Nato on puolestaan viikolla ollut puolustusministereidensä kanssa koolla ja Naton kumppanimaat Suomi ja Ruotsi yhdessä EU:n kanssa olivat mukana keskusteluissa torstaina. Suomen puolustusministeri Antti Kaikkonen kertoi kokouksen tunnelman olleen vakava ja huolen Ukrainan suhteen kasvaneen. Nato-maat ovat myös keskustelleet siitä, pitäisikö Naton joukkoja lisätä Itä-Euroopassa.


Politiikkaradio. ”Kauppa se on mikä kannattaa myös kasakoille.” Keskustelimme meppikollegoiden Sirpa Pietikäisen ja Miapetra Kumpula-Natrin kanssa Ylen Politiikkaradiossa EU:n turvallisuudesta, Venäjä-suhteista sekä oikeusvaltioperiaatteesta. Korostin Euroopan kaupan merkitystä Venäjälle, mikä myös tuo meille vaikutusvaltaa ulkopolitiikassa. Pakotteiden ja toimenpiteiden käyttöönotossa on oltava suhteellisuudentajua, ettei tilanne eskaloidu entisestään. Sama koskee myös Puolaa ja Unkaria, sillä jo taloudellisten pakotteiden uhka voi saada valtiot takaisin oikealle tielle varmistamaan kansalaisten oikeudet. Voit kuunnella lähetyksen jälkikäteen tästä.


Raaka-aineiden hinnat. Ryhmämme teki suullisen kysymyksen energian hinnannousun vaikutuksista maatalouteen, jossa penäsimme komissiolta ratkaisuja vakavaan maatalouden kannattavuuskriisiin. Toimme myös esiin ennaltaehkäisyn ja varautumisen merkityksen kriisien hallintaan. EU tarvitsee kokonaisvaltaisen strategian, jolla Euroopan elintarviketuotanto turvataan. Voit lukea koko kysymyksen täältä.


Täysistunnossa puitiin eläinten hyvinvointia. Pidin maanantaina puheenvuoron täysistunnossa eläinten hyvinvointilainsäädännön toimeenpanoa jäsenmaissa arvioineeseen raporttiin. Maatalousvaliokunnan toimesta tehtiin tutkimus, joka valitettavasti osoittaa, että eläinten hyvinvoinnissa on edelleen edistettävää EU-tasolla. On ensiarvoista, että EU:n jäsenmaat sitoutuvat jo olemassa oleviin lakeihin, joilla varmistetaan sekä eläinten hyvinvointia että tasapuolista kilpailua yhteisillä sisämarkkinoilla. Esimerkiksi EU:ssa edelleen katkotaan kanojen nokkia ja typistetään sikojen häntiä, vaikka muun muassa niin sanottu sikadirektiivi sen kieltää. Komission odotetaan julkaisevan eläinten hyvinvointiin liittyvää EU-lainsäädäntöä vuoden 2023 aikana. Onkin aiheellista arvioida tilanne tasapuolisesti ja panostaa erityisesti jäsenmaihin, joissa ongelmia on.
 
Rauhallista viikonloppua,
 
Elsi

Elsi Katainen
MEP, Euroopan parlamentin jäsen
+32 (0) 2 28 45361
elsi.katainen@europarl.europa.eu