Mukavaa perjantaita!
Tällä viikolla parlamentissa on ollut valiokuntaviikko, joten pöydällä ovat olleet maatalous- ja liikennevaliokuntien asiat Ukrainan kriisin lisäksi. Moni kollega on esittänyt huolensa myös Suomen turvallisuuspoliittisesta asemasta. Sodan etenemisessä uutta on se, että Putin näyttää ulospäin olevan valmiimpi neuvottelemaan, sillä Ukrainan kansan vastarinta on odotettua vahvempi ja maa ei tule koskaan hyväksymään venäläistä nukkehallitusta. Ukrainan presidentti Zelenskyn eilinen puhe ”I have a need. I have a need to protect our skies” Yhdysvaltain kongressissa sai aikaan sen, että Yhdysvallat panostavat ilma- ja panssarintorjunnan asevientiin ja rahalliseen tukeen Ukrainalle yhä enemmän. Sodan vaikutukset ovat näkyneet erityisesti energia-, ruoka- sekä pakolaiskriisien eskaloitumisena.
Maatalouden ahdinkoon helpotusta. Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset ovat olleet voimakkaat myös maataloudelle ja ruokaturvalle, jonka vuoksi valtionvarainministeri Saarikon johtama varautumisen ministerityöryhmä päätti torstaina ensimmäisessä kokouksessaan keskittyä nimenomaan maatalouden ahdingon helpottamiseen. Tuloksena on 300 miljoonan euron tukipaketti akuuttiin maksuvalmiuskriisiin, joka tänä keväänä on tiloja erityisesti koetellut surkean edeltävän kasvukauden jälkeen. Alkuviikolla saatavan EU:n valtiontukien joustopäätöksen jälkeen selviää, millä keinoin tuo 300 miljoonaa maatalouden ja viljelijöiden tilannetta helpottamaan saadaan. Kirjoitin maatalouden tilanteesta myös kolumnissani. Ensi viikolla ryhmä paneutuu mm. energia- ja kuljetusongelmiin.
Energiakriisiin uusia ratkaisuja. On harmillista, että vasta sodan myötä huoltovarmuuden vakavuuteen tartutaan. Energiakriisin taklaamiseksi EU:n komissio on valmistellut uuden RePower EU toimenpidepaketin. Korostin valiokunnan puheenvuorossani sitä, että maatalous ja energia liittyvät erottamattomasti toisiinsa, eikä toimenpiteissä saa unohtaa ruokaketjun ja alkutuotannon huoltovarmuutta. Viljelijöitä täytyy auttaa myös rahallisesti. Maatalous on paitsi energian käyttäjä myös sen mahdollinen tuottaja, ja näitä mahdollisuuksia pitäisi hyödyntää entistä paremmin. Komission on poistettava biokaasun, biopolttoaineiden ja metsäbiomassan käytön pullonkaulat energia- ja ilmastopaketista, mikä laskisi energian hintaa, vauhdittaisi vihreää siirtymää ja vähentäisi riippuvuutta Venäjästä. Tein tällä viikolla muutosehdotuksia uusiutuvan energian direktiivin ja vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskevaan asetukseen, jossa haemme yhdessä kollegojen kanssa parempaa muutosta näihin asioihin. Olen huomannut, että parlamentissa ymmärretään nyt entistä paremmin se, että kaikki ratkaisut päästöttömän energian tuotannossa tarvitaan. Energian lisäksi keskustelimme siemenperunakaupasta EU:n ja Iso-Britannian välillä, joka on polttava aihe monille jäsenmaille ja perunanviljelijöille. Brexitin seurauksena kauppa on tyrehtynyt ja asiaan pyritään löytämään ratkaisuja.
Euroopan laajuinen liikenteen kantaverkko uudistuu. Liikennevaliokunnassa käsiteltiin TEN-T:n eli euroopanlaajuisen kantaverkon uudistamistavoitteita. TEN-T-asetuksen tavoitteena on yhtenäistää EU:n sisäistä liikenneverkkoa, ja lisätä sen kattavuutta. Tämä on Suomen kannalta erityisen tärkeää, sillä pitkien välimatkojen maassa Euroopan laidalla tehokas ja nopea liikkuminen on elinehto taloudelle. Suomen on vaikutettava EU:ssa aktiivisesti, että erityispiirteemme huomioidaan. Erityisen tärkeää on varmistaa, että jo TEN-T:n kattavan verkon piirissä olevat satamat pysyvät siinä, sillä ne ovat tärkeitä viennin kannalta sekä tukevat harvaanasuttujen seutujen elinvoimaa ja elinkeinoja. Tähän liittyy oleellisesti myös talvimerenkulun erityispiirteiden huomioonottaminen.
Mikrobiomi-webinaarissa kuultiin uusimmista innovaatioista. Mikrobit ovat tärkeä osa terveyttämme, maaperän toimintaa ja ruokien prosessointia sekä hyvässä että pahassa. Niiden voi sanoa jopa hallitsevan maailmaa, kuten koronapandemiakin todisti. Järjestin tiistaina yhdessä alan tutkijoiden kanssa webinaarin, jossa asiantuntijat kertoivat mikrobien mahdollisuuksista innovaatioissa esimerkiksi ruuantuotannon ja maatalouden kehittämiseksi. Tavoitteena oli parantaa tutkimuksen ja politiikan välistä vuoropuhelua. Ruuantuotannon ja huoltovarmuuden kehittäminen vaatii uutta tietoa, mutta sitä on välillä vaikea siirtää teoriasta käytäntöön. Yhteistyö tutkijoiden ja tuottajien välillä, sekä riittävän joustava ja ajantasainen lainsäädäntö ovat entistä tärkeämpiä, jotta voimme välttää tulevaisuuden ruokakriisit. Mikäli tilaisuus meni ohi tiistaina, julkaistaan tallenne myöhemmin microbiomi support:in nettisivuilla.
Häme ja Huhtamäki. Tänään perjantaina tutustuin suomalaiseen biopohjaiseen tuotantoon Huhtamäen vieraana Hämeenlinnassa. Iltapäivällä järjestän Hämeen keskustan ja kansanedustaja Hilkka Kempin kanssa keskustelutilaisuuden Hämeenlinnan Kauppakeskus Goodmanissa, aiheina ajankohtaiset aiheet EU:n turvallisuudesta ja maataloudesta.
Mukavaa viikonloppua, ja hyvää huomista Minna Canthin päivää! Minna Canthin taistelu tasa-arvon puolesta köyhyyttä ja epäoikeudenmukaisuutta vastaan ovat edelleenkin ajankohtaisia!
Elsi
