Elsin viikkokirje 2.10.2020

Kauniin ruskaista perjantaita,

Huippukokouksessa väännetään ulkopolitiikasta ja oikeusvaltiosta. Eilen käynnistyi EU-maiden huippukokous, jossa asialista on painava. EU-maiden johtajat ovat kokoontuneet Brysseliin keskustelemaan mm. oikeusvaltioperiaatteesta, Navalnyin myrkytyksestä, Valko-Venäjän vastaisista pakotteista sekä Turkin pullistelusta itäisellä Välimerellä. Odotamme jäsenmailta tiukkaa kannanottoa, jossa Navalnyin myrkytys tuomitaan yksiselitteisesti ja vaaditaan riippumatonta tutkintaa selvyyden saamiseksi. Jäsenmaat ovat jo päässeet sopuun yhteisistä pakotteista Valko-Venäjän hallintoa vastaan, mikä on hyvä saavutus. Valko-Venäjän vaalien epäoikeudenmukaisuus ja puutteet täyttää kansainvälisiä standardeja olisi sormien läpi katsottuna vahingollista ja antaisi väärän viestin.

Olin tänään Ylen aamussa keskustelemassa huippukokouksen annista. Asetelmat kokouksessa ovat vaikeat. Oikeusvaltiokysymyksessä vastakkain ovat tiukkaa linjaa hakevat maat, kuten Suomi ja toisessa ääripäässä Unkari ja Puola, jotka eivät halua kytkeä EU-rahoitusta EU:n arvoja vaaliviin ehtoihin.

Tiukat paikat budjetti- ja elvytysneuvotteluissa. Tilanne on jännittävä myös parlamentissa, sillä monivuotinen budjetti ja elpymispaketti ovat edelleen hyväksymättä. Lykkäys johtuu samasta syystä – parlamentti ei hyväksy valjuksi jääneitä kirjauksia oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta EU-rahoituksen ehtona eikä sitä, että määräenemmistöpäätökset näissä asioissa ovat jäämässä taka-alalle. Marraskuu näyttäytyy tässä jonkinlaisena takarajana, sillä jos rahoituspakettia ei hyväksytä marraskuun loppuun mennessä, lykkääntyvät maatalouden, aluekehityksen ja muiden EU:n rahoitusohjelmien voimaantulo sovitussa ajassa ensi vuoden alusta.   

Britit uhmaavat yhteisiä sopimuksia. Sopimukseton brexit lähestyy uhkaavasti ja napit ovat yhä vastakkain. Britit eivät vetäneet pois uutta sisämarkkinalain valmistelua, vaan hyväksyivät sen parlamentin alahuoneessa EU-komission tahdon vastaisesti. Lakipaketin avulla Britannia yrittää ohittaa jo hyväksytyn EU-erosopimuksen epämieluisat pykälät ja kierrellä itsensä ulos jo sovitusta Pohjois-Irlannin rajaratkaisusta. EU-komissio ilmoittikin torstaina käynnistävänsä oikeustoimet maata vastaan. Kansainvälisillä areenoilla brittien poukkoilu on myös aiheuttanut vastareaktioita ja luottamus neuvottelu- sekä kauppakumppanina Iso-Britanniaa kohtaan heikkenee.

Suomalainen menestystarina pullonpalautuksesta vastatuulessa? Kirjoitin eurooppalaiseen European Parliament Magazine -lehteen suomalaisesta pullonpalautusjärjestelmästä. Se on varsin erityislaatuinen eurooppalaisella mittakaavalla, mutta myös valitettavan haastavassa tilanteessa EU:n uuden kertakäyttömuovidirektiivin myötä. Direktiivi vaatii, että muovikorkki on kiinni pullossa tuotteen koko elinkaaren ajan, mikä aiheuttaa Suomessa uusia kustannuksia ja muovin käytön kasvua, kun pullomalleja, koneita ja käytänteitä täytyy uusia. Pääviestini artikkelissa on selvä: jos uuden lainsäädännön toimeenpano aiheuttaa meillä kustannuksia, tulee uusiin investointeihin saada EU:lta rahoitusta. Edelläkävijät pitäisi nyt huomioida, kun direktiiviä toimeenpannaan.

Parlamentin kanta metsästrategiaan etenee lupaavasti. Ensi viikon täysistunnossa on luvassa varsin painavaa asiaa, kun äänestykseen tulevat Suomen metsäsektorille tärkeät parlamentin kannat EU:n metsästrategiaan ja ilmastolakiin. Metsästrategian osalta neuvottelut onnistuivat maatalous- ja ympäristövaliokuntien välillä tällä kertaa hyvin, eikä ympäristövaliokunta ole tekemässä vastaehdotuksia sovittuun tekstiin. Uusia ehdotuksia on kuitenkin luvassa ainakin parlamentin vihreästä siivestä, joten pääsemme äänestämään Suomelle tärkeistä kysymyksistä koskien kestävää metsänhoitoa, hiilinieluja ja biotalouden roolia ilmastotalkoissa. Ilmastolain kohdalla punnittavaksi tulevat vuoden 2030 ilmastotavoitteiden kiristykset.

Mukavaa lokakuun alkua,

Elsi