Aurinkoista perjantaita,
Sopu maatalouspolitiikan uudistuksesta on saavutettu. Juhannusaattona EU:ssa tehtiin taikoja, kun päättäjät pääsivät viimein sopuun kolme vuotta sorvatusta yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistuksesta. Uudet säännöt astuvat voimaan 2023 alkaen. Neuvottelutulos sai alkuviikosta jo maatalousministerien hyväksynnän ja europarlamentin äänestys on edessä myöhemmin syksyllä. Parlamentin Vihreiden ryhmä ilmoitti heti neuvottelujen päätyttyä äänestävänsä pakettia vastaan, sillä heidän mielestään se ei ole tarpeeksi kunnianhimoinen ympäristötoimiltaan. Ympäristöuudistuksia ei tehdä hetkessä ja malttia tarvitaan. Voit lukea ensimietteitäni CAP-sovusta Suomenmaan blogistani täältä.
Seuraavaksi uudistus etenee kansalliseen valmisteluun. Jäsenmaiden tulee uudistuksen myötä ohjata vähintään 25 prosenttia suorista maatalouden tuista ympäristö- ja ilmastotoimien toteuttamiseen sekä 35 prosenttia maatalouden kehittämiseen. Kompromissiin sisältyy myös tukien uudelleenjakamista tilakoon mukaan. Jatkossa vähintään 10 prosenttia suorista tuista tulisi ohjata pienille ja keskisuurille tiloille. Suomelle tärkeillä turvepohjaisilla pelloilla saa jatkossakin viljellä, ja paljaan maan kielto lieveni pohjoisen kasvukauden huomioiden. Syyskynnöt ovat jatkossakin mahdollisia. Tulos on kaiken kaikkiaan positiivinen Suomelle, jonka maatalousrahoituksen määrä kasvaa.
Metsäkeskustelu jatkuu kiivaana Brysselissä. Keskiviikkona juonsin kestävää metsänhoitoa käsittelevää tilaisuutta yhdessä itävaltalaisen Simone Schmiedtbauerin ja romanialaisen Carmen Avramin kanssa. Mukana oli muun muassa EU:n uuden puheenjohtajamaan Slovenian maatalousministeri Jože Podgoršek, joka ilokseni jakoi käsityksen metsäpolitiikasta, jossa sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen kestävyys ovat tasapainossa. Tilaisuuden tallenteen voi katsoa täältä. Myös parlamenttiryhmässäni kävimme tiukan keskustelun ilmastoasioista vastaavan komissaari Frans Timmermansin kanssa komission valmistelemasta metsästrategiasta. On harmillista, että komissio on sivuuttanut työssään parlamentin ja neuvoston mielipiteet viime vuodelta, joissa linjataan metsien tasapainoisesta käytöstä, luontoarvot huomioiden.
Komissio näkee hakkuut vain luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta ja sivuuttaa täysin sen tosiasian, että kokonaisvaltainen metsätalous edistää kestävää ja vihreää siirtymää, ja tähän kuuluu myös metsänhoito ja metsien käyttö. Hyvin hoidettu metsä sitoo enemmän hiiltä ja sitä voidaan puolestaan käyttää niin fossiilisten energialähteiden korvikkeena, puutuotteiden ja muovinkorvikkeiden raaka-aineena kuin rakennusmateriaalina. Onneksi on aikaa vielä vaikuttaa EU:n metsästrategian lopullisiin linjauksiin, eikä Suomi ole kritiikkinsä kanssa yksin. Myös muut metsäiset maat ovat heränneet asiaan, mikä lisää painetta komission suuntaan.
Unkarin elvytysrahat tikunnokassa. Unkarin oikeusvaltiorikkeet ovat jälleen otsikoissa, kun maan parlamentti hyväksyi uuden seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia polkevan lain. Puolueryhmämme Renew Europe on vedonnut komissioon esittäen, että Unkarin elvytysrahojen käyttöä ohjaavaa elvytyssuunnitelmaa ei hyväksytä ennen kuin laki on peruutettu ja varmistettu, että Unkarin saamat 7 miljardin euron elvytysvarat eivät päädy pääministeri Viktor Orbánin sisäpiirin taskuihin. Unkari on oikeusvaltio-ongelmiensa lisäksi yksi EU:n korruptoituneimpia maita. Parlamentti keskustelee Unkarin tilanteesta ensi viikon täysistunnossa ja äänestää myös aiheeseen liittyvästä julkilausumasta.
Kohti terveempää ja hiiltä sitovaa maaperää. Kävin viikolla tutustumassa Kuopiossa toimivaan Biopallo-yritykseen, joka on kehitellyt menetelmää ja teknologiaa, jolla orgaanisesta jätteestä, kuten teurastamojätteestä, saadaan ravinne- ja hiilirikasta humusta jopa alle vuorokaudessa. Teknologia perustuu suljetun reaktorin sisälle luotuihin olosuhteisiin, jotka ovat optimaaliset mikrobiologiselle hajottamiselle ja humuksen tuottamiselle. Tuo hiilirikas humus voidaan jalostaa helposti kierrätyslannoitteiksi tai maanparannusaineeksi ja tehdä peltoviljelyssä ihmeitä. Kokeiluissa oli saatu perinteisiä keinoja parempia satotasoja ja maaperän eliöstöjä lisättyä. Biopallon arvioiden mukaan heidän menetelmällään ja teknologiallaan tuotetulla lopputuotteella voitaisiin lisäksi palauttaa hiiltä takaisin maaperään paljon nopeammin kuin sitä sieltä ruoan muodossa pois nostettaisiin näin estäen maaperän köyhtymistä. Tällaisiaeko- ja ympäristöratkaisuja tarvitaan yhä enemmän vastaisuudessa ja ne toimisivat varsin hyvin osassa maailmaa, jossa viljely alkaa jo vaikeutua. Meille poliitikoille jää pohdittavaksi se, millä keinoin hiilen palauttamista takaisin peltoihin voitaisiin tukea ja kannustaa.
Huomenna radiossa puhutaan akuista. Huomenna lauantaina ilmestyy radio-ohjelmani seuraava jakso, jossa keskustelemme akkujen isosta roolista ilmastonmuutoksen torjunnassa ja päästöjen vähentämisessä. Isoja ongelmiakin on, kun akkumineraaleja louhitaan kongolaisissa kaivoksissa vaarallisissa olosuhteissa lapsityövoiman turvin tai ympäristöhaitoista piittaamatta. Tule huomenna kuulolle Järviradion tai Radio Sandelsin taajuuksille klo 11.45. Voit kuunnella jakson jälkikäteen myös kotisivuiltani ja Spotifysta.
Rautavaara-päivät. Lauantaina kohdataan myös Rautavaara-päivillä, jossa saan kunnian pitää tapahtuman juhlapuheen. Tapahtumaa ja puhettani, jossa tuon esille muun muassa ajankohtaisimmat käänteet EU:n metsä- ja maatalouspolitiikan saralta, voit seurata YouTuben kautta täältä.
Hyvää viikonloppua toivottaen,
Elsi
