Hyvää marraskuista viikonlopun alkua,
Sudet kiikarissa. Tällä viikolla on keskustelu susista niin kotimaassa kuin Euroopassa. Järjestin keskiviikkona eurooppalaisten kollegojen kanssa suurpetowebinaarin, jossa pohdimme ratkaisuja kasvaviin susivahinkoihin. Samaan aikaan kotimaassa keskusteltiin kansalaisaloitteeesta suden kannanhoidollisen metsästyksen avaamiseksi. Sutta suojellaan tiukasti EU-säädöksissä, mikä aiheuttaa kotimaan päätöksenteossa harmaita hiuksia – emmekä ole ainoa EU-maa, joka elää susivahinkojen ja tiukan suojelun välisessä puserruksessa. Oma viestini komissiolle tilaisuudessa oli, että kestävä kantojen hoito on monipuolista. Se tarkoittaa laumojen seurannan, ajantasaisen viestinnän ja vahinkojen korvaamisen lisäksi myös kannanhoidollista metsästystä. Lue tiedotteeni aiheesta täältä.
Hyökkäykset metsästyskoirien ja tuotantoeläinten kimppuun on saatava loppumaan. Ministeri Jari Leppä on ohjeistanut Luonnonvarakeskusta määrittelemään suden elinkelpoisen kannan rajan. Tämän raja-arvon määrittelyn kautta voimme tulevaisuudessa mahdollistaa myös kannanhoidollisen metsästyksen EU-säädösten puitteissa.
CAP etenee – Timmermansin toiminta herättää hämmennystä. Maatalousvaliokunta kokoontui keskustelemaan tällä viikolla yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) neuvottelujen loppukiristä. On hyvä, että lainsäädännön loppuhionta eli trilogi on saatu vauhdilla ja hyvin koordinoidusti käyntiin. Komission, parlamentin ja neuvoston neuvottelijat ovat asettaneet yhteiseksi tavoitteeksi saada uudistus valmiiksi kesäkuun 2021 loppuun mennessä.
Olen valiokuntakollegoideni kanssa huolissani siitä, että komission varapuheenjohtaja ja ilmastokomissaari Frans Timmermans on ottanut vahvaa roolia neuvotteluissa, vaikka komissiossa vastuu CAP:ista kuuluu maatalousyksikölle. Hämmennystä on herättänyt Timmermansin uhkaus vetää CAP takaisin, jos lainsäätäjät eivät tee uudistuksesta Green dealin mukaista. Ilmastokomissaari ei tässä toimi roolinsa mukaisesti, sillä komission tehtävänä on toimia lainsäätäjien välillä puolueettomasti. Huomioitava on sekin, että niin parlamentin kuin neuvostonkin kanta vie yhteistä maatalouspolitiikkaa komission pohjaesitystä ilmasto- ja ympäristöystävällisempään suuntaan.
Timmermansin toimintaa kritisoitiin meppien kirjeellä. Onneksi komission puheenjohtaja von der Leyen on ilmoittanut julkisesti, että uudistusta ei vedetä takaisin. Komissaarin toimintaa on nyt seurattava suurennuslasilla ja tarpeen vaatiessa koko hänen roolinsa kyseenalaistettava. Nimittäin komission tulee nauttia työssään parlamentin luottamusta, josta voidaan tarvittaessa äänestää.
Ratkeaako oikeusvaltioperiaatteen kytky EU-rahoihin? Tulevan viikon täysistunnossa pääsemme äänestämään mm. EU:n teollisuusstrategiasta ja toivottavasti myös monivuotisesta rahoituskehyksestä. Huolta herättää seitsenvuotisen budjetin (MFF) puuttuminen esityslistalta, vaikka rahoitussopu saavutettiin jo muutama viikko sitten. Syynä on se, että Puola ja Unkari jatkavat tiukkaa ja uhittelevaa linjaansa estääkseen EU-varojen kytkemisen oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Aiheeseen palataan joulukuun EU-johtajien huippukokouksessa. Näiden kahden jäsenmaan vastustus pitää koko EU-budjettia ja 750 miljardin euron elpymispakettia panttivankinaan. Nähtäväksi jää, joutuvatko muut jäsenmaat turvautumaan järeisiin ratkaisuihin, kuten irrottamaan elpymisrahat kokonaisuudesta erilleen, jättäen niskuroivat maat sen ulkopuolelle. Euroopan parlamentti on vahvasti linjannut, että me emme neuvotellusta lopputuloksesta peräänny.
EU tarvii arktisen herätyksen. Kirjoitin tällä viikolla medioihin arktisen yhteistyön merkityksestä. Joe Bidenin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi avaa mahdollisuuden vahvistaa ja uudistaa unionin arktista politiikkaa. Bidenin tahtotila palauttaa Yhdysvallat takaisin Pariisin ilmastosopimuksen piiriin sekä hänen sovitteleva sekä neuvotteleva kansainvälinen luonteensa tarjoaa meille otollisen maaperän nostaa arktinen alue takaisin keskustelun keskiöön. Kiinan ja Venäjän aktiivisuus Koillisväylän alueella ja Euroopan unionin Vihreän kehityksen ohjelman vajaavaisuudet arktisen osalta herättävät kysymyksen, miksei unionissa oteta vahvempaa roolia pohjoisten alueiden osalta. EU tarvitsee kokonaisvaltaisen arktisen strategian ja riittävät resurssit sen läpivientiin. Suomen on jatkettava arktisen alueen kestävän kehityksen, turvallisuuden ja taloudellisen vakauden puolesta puhumista. Lue koko kannanottoni aiheeseen täältä.
Lasten oikeuksien päivä. Tänään Suomessa liputetaan ensimmäistä kansainvälisen Lapsen oikeuksien päivän kunniaksi! Vuonna 1989 solmitun kansainvälisen lapsen oikeuksien sopimuksen myötä mm. lapsikuolleisuus on vähentynyt, aliravitsemus puolittunut, rokotusten saatavuus parantunut ja kouluun pääsee yhä useampi lapsi maailmalla. Kehitettävää tietysti aina riittää ja esimerkiksi meillä Suomessa voitaisi entistä paremmin tehdä päätöksenteossa lapsivaikutusten arviointi, vaikka pääsääntöisesti meillä asiat ovatkin hyvin.
Huomenna radiossa pohditaan Euroopan elpymistä. Huomenna lauantaina ilmestyy radio-ohjelmani seuraava jakso, jonka aiheena on EU:n elvytyspaketti. Mitä se tarkoittaa suomalaisille? Olehan kuulolla Järviradion tai Radio Sandelsin taajuuksilla klo 11.45. Voit kuunnella jakson jälkikäteen myös kotisivuiltani ja Spotifysta.
Lauantaina olen myös paikan päällä Pohjois-Savon keskustan syyskokouksessa Leppävirralla – tavataan siellä!
Mukavaa viikonloppua,
Elsi
