Elsin viikkokirje 21.10.2022

Hyvää perjantaita!

Poliittisesti vauhdikas viikko päätökseen Strasbourgissa. Ruotsissa saatiin kasaan uusi hallitus, jota johtaa maltillisen kokoomuksen Ulf Kristersson. Kolmipuoluehallituksessa ovat mukana myös kristillisdemokraatit ja liberaalipuolue, ja hallitusta tukee ruotsidemokraatit, joka jäi kuitenkin hallituksen ulkopuolelle. Parlamentinkin käytävillä on herättänyt runsasta keskustelua, että äärioikeistoa edustava ruotsidemokraatit vaikuttavat hallituksen taustalla ja hallitusohjelmaan mm. maahanmuuttopolitiikan osalta. Ruotsin poliittisia käänteitä seurataan Brysselissäkin lähikuukausina tarkalla silmällä.

Myös brittien politiikassa on kuohunut, kun uusi valtiovarainministeri oli töissä ensimmäistä viikkoa, sisäministeri erosi, ja viikko päättyi pääministeri Liz Trussin eroilmoitukseen. Iso-Britannian ja EU:n kauppasuhteet ovat olleet solmussa Brexitistä lähtien, ja brittien politiikkaan kaivattaisiinkin nyt vakautta, jotta voimme keskittyä yhdessä ratkomaan energia- ja talouskriisiä. Verrattuna edellisen täysistuntoviikon tunnelmiin, jolloin laajennettu Eurooppalainen poliittinen yhteisö kokoontui ensimmäistä kertaa ratkomaan ongelmia ja etsimään vastatoimia Venäjän tekoihin yhteisten pöytien ääreen, tunnelmat ovat olleet tällä viikolla hyvin toisenlaiset.

Talvimerenkululle parlamentin tuki. Tällä viikolla Strasbourgin täysistunnossa parlamentti äänesti kannastaan merenkulun päästövähennyksistä säätävään FuelEU Maritime -asetukseen, jossa olen toiminut ryhmäni neuvottelijana. Yhdessä ruotsalaisen EPP-raportoijan Jörgen Warbornin ja muiden neuvottelijoiden kanssa saimme aikaan kunnianhimoisen ja tasapainoisen esityksen. Äänestys sujui Suomen kannalta erinomaisesti, kun parlamentin enemmistö päätyi kannattamaan talvimerenkulun erityisaseman huomioimista. Tämä on tulos pitkäjänteisestä ja laajalla rintamalla tehdystä EU-vaikuttamistyöstä yli vuoden kestäneiden neuvotteluiden ajan. Tiedotteeni voi lukea täältä.

Suomen viennistä ja tuonnista lähes 90 prosenttia kulkee meriteitse, ja idänkaupan pysähtyminen on ennestään korostanut meriliikenteen sujuvuuden ja kustannuksien merkitystä. Jäävahvisteiset laivat ovat muita aluksia painavampia ja siten ne kuluttavat myös enemmän polttoainetta. Jos talvimerenkulusta johtuvia suurempia päästöjä ei kompensoitaisi merenkulkusektorin vihreässä siirtymässä, kulut Suomen viennille voisivat nousta valtaviksi. Parlamentin kanta takaa, että suomalaiset vientituotteet voivat jatkossakin seilata maailmalle kilpailukykyisesti. Samalla asetus on mullistava koko merenkulkusektorille, ja EU toimii tässä edelläkävijänä. Parlamentti esittää merenkulun päästöjen vähentämistä jopa 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Lainsäädäntöön vaikuttaminen jatkuu seuraavaksi jäsenmaiden neuvoston, parlamentin ja komission välisissä kolmikantaneuvotteluissa.

Myös Kauppalehden juttu avaa asetuksen taustoja hyvin. Sen voi lukea täältä.

EU:n painopisteet vuodelle 2023. Komissio julkaisee vuosittain lokakuussa työohjelman, jossa määritellään seuraavan vuoden suuntaviivat EU:n lainsäädäntötyölle. Ohjelma sisältää konkreettisen listan tulevista lakialoitteista ja esityksistä. Maatalousvaliokunnan työstettäväksi on tulossa muun muassa odotetut aloitteet kasvinjalostustekniikoiden sekä eläinten hyvinvoinnin lainsäädäntöjen uudistamisesta. Ilmastonmuutoksen haastaessa maataloutta, tarvitsemme entistä kestävämpiä kasveja ja meillä on oltava EU:ssa turvallisia ja uuden sukupolven kasvinjalostustekniikoita, kuten geenisaksia. Aloite on merkittävä, sillä EU-tuomioistuin on määritellyt aiemmin edistyneet tekniikat geenimuunteluksi, mikä lähtökohtaisesti on aivan eri asia. Eläintenhyvinvointilainsäädännön uudistamisessa tärkein tavoite on, että jäsenmaissa jo tehdyt toimet tunnistetaan. Suomen, nyt eduskunnassa käsittelyssä oleva kansallinen uudistus on yksi EU:n kunnianhimoisimpia. Näiden lisäksi pöydälle on tulossa myös maaperän suojelulaki, jota on tarkasteltava kriittisesti. Komission odotettiin esittelevän maaperälaki jo tämän vuoden puolella. Toivottavaa on, että nykyisessä maailman tilanteessa ja aikalisän ottamisen johdosta sisältöön saadaan järkeistystä, jotta maataloudelle tai metsätaloudelle ei aseteta uusia rajoitteita.

Liikenne- ja matkailuvaliokunnan puolella ensi vuodelle on tulossa aloitteita moniin liikennemuotoihin. Yksi kiinnostavimmista on raskaiden ajoneuvojen mittoja ja massoja koskevan direktiivin uudelleentarkastelu, jossa määritellään EU:ssa kulkevien rekkojen suurimmat sallitut mitat ja painot. Tämä on Suomelle tärkeä aloite, varsinkin niin sanottujen jättirekkojen osalta. On varmistettava, että uudelleentarkastelussa säilyy mahdollisuus suurempien kokoluokkien rekoille kansallisesti, sillä se on pitkien välimatkojen ja ohuiden tavaravirtojen Suomessa tehokas ja ympäristöystävällinen kuljetusmuoto. Tämän lisäksi komissio on julkaisemassa aloitteita muun muassa lentoasemien saapumis- ja lähtöaikojen jakamista koskevasta sääntelystä, raideliikenteestä, meriliikenteen turvallisuudesta sekä matkustajien oikeuksista.

Komission työohjelma vuodelle 2023 on nähtävillä täällä.

EU-maiden johtajat keskustelevat energiatoimista. Komission tiistaina esittelemään uusimpaan energiapakettiin ei sisältynyt vielä kaasun hintakattoa, mutta paine sen asettamiselle on kova. EU-maiden johtajien kaksipäiväisessä huippukokouksessa on käyty odotetusti kovaa vääntöä myös kaasun hintakatosta, jota Suomikin kannattaa. Isoin vastustaja on Saksa, joka pelkää hintakaton vaikuttavan kaasutoimituksien saatavuuteen. Saksan niskurointi ja solidaarisuuden puute energiapolitiikassa aiheuttaa yhä enemmän närää muiden EU-maiden joukossa, sillä Saksan aikanaan rakentama Venäjä-riippuvuus energiatoimituksissa on iso syy Euroopan nykyiseen energia-ahdinkoon. Jonkinlainen sopu kokouksen ensimmäisenä päivänä saatiin kuitenkin aikaan energiahintojen ja etenkin kaasun hinnan suitsimiseksi maakaasun viitehinnalla ja vapaaehtoisilla yhteisostoilla, mutta yksityiskohtien auki jääminen herättää huolta. Nyt tarvittaisiin konkreettisia ja nopeasti vaikuttavia toimia, sillä korkeat energiahinnat nakertavat jo EU-kansalaisten kestokykyä ja moraalia. Tämä taas pelaa suoraan Putinin pussiin. Myös vaatimukset EU-maiden yhteisestä rahoituksesta ovat olleet esillä tälläkin viikolla ja on todennäköistä, että näiden vaatimuksien esittäminen myös jatkuu. Suomalaisministerit ovat tehneet selväksi, ettei Suomi ole taloudellisen yhteisvastuun lisäämisen kannalla, ja tästä linjasta meidän on pidettävä tiukasti kiinni.

Sakharov-palkinto Ukrainan kansalle. Euroopan parlamentti on vuodesta 1988 alkaen myöntänyt mielipiteenvapauden Sakharov-palkinnon ihmisoikeuksia ja perusvapauksia puolustaville ihmisille tai ryhmille. Tänä vuonna palkinto myönnettiin Ukrainan rohkealle kansalle, joka taistelee arvojensa puolesta. Samalla palkinto on kunnianosoitus Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyille, Ukrainan kansalaisjärjestöjen edustajille sekä sen valtiollisille instituutioille. Tämä oli ainoa oikea valinta palkinnon saajaksi.

Tällä viikolla julkaistiin EU Matrixin tutkimus europarlamentaarikkojen vaikutusvaltaisuudesta. Sijoituin tässä ulkopuolisen toimijan riippumattomassa arvioinnissa maatalouspolitiikassa 9. sijalle ja koko parlamentissa 95. sijalle. Sadan parhaan joukkoon ylsivät suomalaismepeistä myös parlamentin varapuheenjohtaja Heidi Hautala (vihr.), toinen Renew-meppi Nils Torvalds (RKP) sekä Ville Niinistö (vihr.). EU Matrixin tutkimukseen voi tutustua tarkemmin täältä. Maaseudun Tulevaisuus teki myös jutun aiheesta, jonka voi lukea täältä.

Rentouttavaa viikonloppua kaikille!

Elsi

Elsi Katainen
MEP, Euroopan parlamentin jäsen
+32 (0) 2 28 45361
elsi.katainen@europarl.europa.eu