Mukavaa perjantaita,
Bryssel kutsuu jälleen. Yli kahden kuukauden etätöiden jälkeen matkasin tällä viikolla Brysseliin vetämään kolmikantaneuvotteluja eli ”trilogeja” jo reilun seitsemän kuukauden päästä voimaan astuvan maatalouspolitiikan siirtymäkauden lakipaketista. Puheenjohtajan roolissa minun oli oltava paikan päällä Brysselissä, sillä etäneuvottelujärjestelmät eivät aivan kaikkeen veny parlamentissakaan.Trilogit saatiin potkaistua käyntiin, sillä viime viikon perjantaina parlamentin täysistunto antoi vahvan hyväksynnän neuvottelumandaatille äänin 549-124. Tuki osoittaa, että maataloutta ja ruokasektorin vakautta pidetään tärkeänä, etenkin nyt kriisioloissa. Kolmikantaneuvotteluita käydään EU-parlamentin, jäsenmaiden neuvoston sekä EU-komission välillä.
Kirjoitin Suomenmaan kolumnissa matkastani muuttuneeseen Eurooppaan. Tavallisesti elämää kuhiseva parlamentti tuntui poikkeuksellisen hiljaiselta ja liikuttaessa suojauduttiin kasvomaskeilla niin parlamentissa, Brysselin kaduilla kuin matkustettaessa.
Uudessa biodiversiteettistrategiassa puutteita. Brysselissä vietettiin keskiviikkona varsinaista maa- ja metsätalouden superpäivää, kun trilogineuvottelujen lisäksi Euroopan komissio julkisti sekä ruokaketjua uudistavan ”Pellolta pöytään” strategian että päivitetyn luonnon monimuotoisuutta käsittelevän strategian. Biodiversiteettistrategia näyttäisi huolestuttavalla tavalla laittavan EU-maat yhteen muottiin metsätavoitteissa. On selvää, että yli 70 prosentin metsäpinta-alan Suomi, missä kestävä metsänhoito on arkipäivää ja missä on jo nyt Euroopan suurimmat suojelualueet, poikkeaa huimasti esimerkiksi 11 prosentin metsäpinta-alan Hollannista, missä suurin osa metsistä on hakattu. Strategia ei kuitenkaan ole laki, vaan komission yksipuolinen tiedonanto -lakiesitykset ovat vielä edessä päin. Nyt tarvitaankin mahdollisimman pian EU-maiden erityispiirteet tunnistava metsästrategia, jotta tulevissa lakiesityksissä ei astuta jäsenmaiden varpaille!
Ruokaketjulle ensimmäistä kertaa oma strategia. ”Pellolta pöytään” strategia asettaa sekin uusia, koviakin tavoitteita maatalouden ja ruokaketjun uudistamiseksi, joissa monissa Suomi on jo nyt Euroopan eturintamassa. Strategian tavoite on tärkeä: puhtaampi, terveellisempi ja turvallisempi ruoka. Antibioottien ja kasvinsuojeluaineiden käyttöä ehdotetaan puolitettavaksi koko EU:ssa vuoteen 2030 mennessä, ja lannoitteiden käyttöä viidenneksellä. Lisäksi luomun osuutta halutaan kasvattaa neljänneksellä. Uudistukset on valmisteltava huolella, sillä ne eivät saa kurjistaa viljelijöiden olosuhteita ja tuloja entisestään vaan päinvastoin, lisätä kannattavuutta koko ruokaketjun toiminta huomioiden.
Kirjallinen kysymys täysjyvästä. Jätin äskettäin kirjallisen kysymyksen komissiolle täysjyvätuotteiden merkityksestä ruokavaliossa ja miten tämä voitaisiin huomioida paremmin Euroopan tasolla. Nostin esille, olisiko mahdollista huomioida hyvinvointia edistävät täysjyvätuotteet paremmin julkisissa hankinnoissa, pakkausselosteissa ja ruokavaliosuosituksissa. Vain harvalla jäsenmaalla on virallisia suosituksia riittävästä täysjyvän saannista osana tasapainoista ruokavaliota.
Saksan ja Ranskan yllättävä liitto. Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron tekivät yllättäen maanantaina oman ehdotuksensa EU:n elpymispaketista. Merkel ja Macron esittävät 500 miljardin euron suuruista yhteiseen velkaan perustuvaa elpymisrahastoa, josta koronakriisistä kärsineet maat voisivat hakea avustuksia. Rahaston vakuutena toimisi EU:n budjetti. Tämä tarkoittaisi yhteisvastuullista velkaa, sillä EU:n budjetista vastaavat viime kädessä kaikki jäsenmaat. Esitys oli käänteentekevä, sillä Saksa poikkesi sille tavanomaisesta tiukan linjan talousajattelusta. Lopulta elvytyspaketin on saatava kaikkien jäsenmaiden hyväksyntä, ja tätä tuskin tullaan näkemään ilman kompromisseja.
Levollista viikonloppua kaikille,
Elsi
