Elsin viikkokirje 23.10.2020

Hyvää lokakuista perjantaita,

Maatalous valtasi täysistunnon. Tämän viikon istunnossa olemme kokoontuneet käytännössä yhden asian ympärille, kun parlamentti lyö lukkoon kantansa yhteisen maatalouspolitiikan uudistukseen. Äänestimme liki 2000 tarkistuksesta, ja muutosesitysten ryöpyssä välillä jopa parlamentin tekniikka on uhannut pettää! Tätä viikkokirjettä kirjoittaessa, olemme jo äänestäneet paketin lopullisesta hyväksymisestä, mutta äänestystulokset tulevat vasta illansuussa. Jännitettävää siis riittää.

Parlamentti ehdottaa maataloustukien ohjaamista nykyistä enemmän ympäristö- ja ilmastotoimenpiteisiin kompromissilla. Sen takana seisovat suurimmat poliittiset ryhmät keskustaoikeistolainen EPP, sosiaalidemokraatit sekä edustamani keskiryhmä Renew Europe. Mielestäni kompromissi on joiltain osin liian tiukka, mutta uskon, että sen turvin Suomessa voidaan jatkossakin tuottaa ruokaa kannattavasti ja kestävästi.

Turvepellot ja syyskynnöt pelastettu, korvamerkintävalvontoihin järkeä. Erityisen tyytyväinen pitää olla, että Suomelle elintärkeät tukimuodot luonnonhaittakorvauksesta Etelä-Suomen ns. 141-tukeen saatiin mukaan tulevaan uudistukseen. Mukana paketissa on myös Suomen erityispoikkeus muita maita korkeammille tuotantoon sidotuille tuille.

Euroopan parlamentti hyväksyi myös lievennyksen EU-komission esittämään turvepeltojen suojeluvaatimukseen, joka katkaisisi maataloustuet Suomen turvepelloilta. Turvepeltojen suojelun sijasta kirjauksessa puhutaan nyt kunnossapidosta. Myös viljelijöitä kiusanneet tiukat sanktiot nautojen korvamerkinnöistä saavat helpotuksia, samoin kuin EU-komission ehdottama paljaan maan kielto, mikä estäisi Suomessa syyskynnöt. Nämä olivat Suomelle tärkeitä voittoja maatalousäänestyksessä.

Entäs kasvisnakit ja vegeburgerit? Mediassa paljon huomiota on herättänyt muutosehdotus, jolla kiellettäisiin tuttujen termien, kuten nakki, pihvi ja purilainen, käyttö kasviperäisten tuotteiden nimissä. Esitystä parlamentissa ovat ajaneet etunenässä ranskalaiset. On sinänsä harmi, että pieni yksityiskohta vie huomion pois tästä merkittävästä uudistuksesta, jonka avulla ollaan varmistamassa maataloustuotannon harjoittamisen tulevaisuutta Suomessa. Itse en kannattanut yksittäisten termien kieltämistä. Mielestäni asiassa on lähdettävä siitä, että varmistetaan, että kuluttaja tietää mitä tuote sisältää ja että se on selkeästi pakkausmerkinnöin ilmaistu. Parlamentti ei päätynyt äänestyksessä kannattamaan uusia EU-kieltoja kasvistuotteiden nimeämiselle, mihin olen tyytyväinen, koska meillä on Suomessa toimivat kasvis- ja lihatuotteiden markkinointisäännöt.

Vihreät ja vasemmisto ajavat kaksilla rattailla. Parlamentin Vihreät ja vasemmisto ovat asettuneet maatalouspolitiikan uudistuksessa poikkitein ja haluavat kaataa koko uudistuksen. Pidän tätä toimintaa erikoisena siksi, että uudistuksen palauttaminen lähtötelineisiin lykkäisi ruoantuotannon, ilmaston ja ympäristön kannalta tärkeitä päätöksiä vuosilla eteenpäin. Pakettiin on jo nyt neuvoteltu mukaan kunnianhimoisia tavoitteita: ekojärjestelmille varattaisiin suorista tuista 30 prosenttia, joka olisi jäsenmaille pakollinen, mutta viljelijöille vapaaehtoinen. Tämän lisäksi ilmasto- ja ympäristötoimenpiteisiin tulisi suunnata maaseudun kehittämistuista 35 prosenttia. Ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin on siis merkitty huomattava osuus uudistuksessa, jonka perimmäinen ja keskeisin tarkoitus on turvata ruoantuotanto ja viljelijöiden riittävä elanto.

On vaikea ymmärtää vimmaa, jolla vihreät ja vasemmisto yrittävät ajaa pakettia alas, sillä se ei mitenkään vastaa myöskään hallitusyhteistyötä Suomessa. On kestämätöntä, että samalla kun Luxembourgissa maatalousministerimme Jari Leppä ajaa Suomen kannan mukaisesti tärkeää yhteisen maatalouspolitiikan uudistusta eteenpäin, täällä parlamentissa Suomen hallitukseen kuuluvien puolueiden edustajat työntävät kapuloita rattaisiin. Kirjoitin aiheesta myös Suomenmaahan, pääset lukemaan kolumnin tästä.

Valko-Venäjän oppositiolle Saharov-palkinto. Euroopan parlamentti on myöntänyt vuoden 2020 mielipiteenvapauden Saharov-palkinnon Valko-Venäjän demokraattiselle oppositiolle. Palkinnon saajan selvittyä parlamentin Puhemies David Sassoli onnitteli oppositiota heidän rohkeudestaan, sinnikkyydestään ja päättäväisyydestään. He ovat pysyneet vahvoina paljon vahvemman vastapuolen edessä. Valko-Venäjä on ollut keskellä poliittista kiistanalaista tilannetta elokuussa pidetyistä vilpillisistä presidentinvaaleista saakka. Nyt tilanne on taas kiristymässä, kun Valko-Venäjän sisäministeriö on uhannut, että poliisi alkaa käyttää mellakkavarusteiden lisäksi tappavia aseita mielenosoittajia vastaan. Oppositio on uhannut aloittaa maanlaajuisen yleislakon, ellei Lukašenka eroa 25. lokakuuta mennessä.  

Mukavaa viikonloppua ja lämpöä pimeneviin syysiltoihin,

Elsi