Elsin viikkokirje 24.6.2022

Hyvää juhannusaattoa!

Parlamentti kokoontui tällä viikolla minitäysistuntoon Brysseliin, jonka pääaiheena oli uusi äänestyskierros päästökaupasta, sosiaalisesta ilmastorahastosta ja hiilirajamekanismista.

Päästökaupasta sopu. Uudelleen neuvoteltu parlamentin kanta EU:n päästökauppaan, joka kahden viikon takaisessa täysistunnossa kaatui ympäristövaliokunnan heikon valmistelun takia, äänestettiin läpi 439 äänen vankalla enemmistöllä. Nopealla aikataululla kolmen eri lainsäädännön kokonaisuudesta muokattiin parlamentin enemmistön mukainen kompromissi, jolle saatiin tällä kertaa hyväksyntä. Pääesittelijänä teollisuusvaliokunnassa toimi keskustakollega Mauri Pekkarinen, joka onnistui turvaamaan Suomen teollisuuden ja viennin kannalta tärkeät ehdotukset. Hyväksytty esitys huomioi bioenergian ja talvimerenkulun korkeamman polttoainekukutuksen vuoteen 2030 saakka sekä eurooppalaisen teollisuusuuden kilpailukyvyn samalla, kun iso harppaus ilmastokunnianhimossa otetaan eteenpäin.

EU pyrkii laajentumaan. Jäsenmaiden johtajat saapuivat torstaina perinteiseen juhannusviikon Eurooppa-neuvoston huippukokoukseen. Esityslistalla oli mm. Ukrainan sodan tilanne ja unionin laajentuminen. Saimme vihreää valoa parlamentin vaatimukselle Ukrainan ja Moldovan hyväksymisestä EU:n jäsenehdokkaaksi, millä on tärkeä poliittinen merkitys. Euroopan unionin jäsenyyden hakeminen on pitkä prosessi, jossa ei ole oikopolkuja. Kandidaattistatus kuitenkin auttaa vauhdittamaan maiden kehittymistä vakaiksi eurooppalaisiksi valtioiksi. Jäsenehdokkuudella on voimakas symbolinen vaikutus, sillä mailla on vielä paljon tekemistä esimerkiksi demokratian edistämisessä, oikeusvaltioperiaatteessa ja ympäristöehtojen täyttämisessä. Lisäksi unionin yhteistyötä Georgian kanssa halutaan syventää, mutta jäsenkandidaatiksi maa ei vielä täytä kriteerejä.

Ennallistaminen lainsäätäjien työpöydälle. Komissio julkaisi tällä viikolla ennallistamisasetuksen luontoon kohdistuvien vahinkojen korjaamiseksi, mikä koskee mm. turvemaita ja metsiä. Suomen vaikuttamisen ansiosta esitys on mennyt parempaan suuntaan, mutta työtä riittää vielä; yksityiskohdat on perattava huolella jatkokäsittelyssä. Komissio haluaa kattaa viidesosan EU:n maa- ja merialueista 2030 mennessä ennallistamistoimilla. Käytännössä tämä näkyy esimerkiksi siten, että Suomessa pitäisi ennallistaa 78 000 hehtaaria turvemaita. Merkittävä poliittinen kysymys on, mitä ennallistamisella tarkoitetaan. Parlamentin ympäristövaliokunnassa on halua tiukalle säätelylle, jossa usein unohdetaan huomioida jäsenmaiden erilaiset olosuhteet. Vaikuttamista on siis jatkettava! Luonnon tilan parantaminen on tärkeää, mutta samalla on varottava vahingoittamasta ruoantuotannon ja biotalouden toimintaedellytyksiä. Ukrainan sodan kiihdyttämän ruoka- ja energiakriisin alla kaikki maatalousala tarvitaan viljelyyn ja huoltovarmuus on turvattava. Kerroin ajatuksiani ennallistamisasetuksesta myös Maaseudun Tulevaisuudelle.

Kasvinsuojelusta lakiesitys. Komissio linjasi jo biodiversiteettistrategiassa 2020 puolittamistavoitteen kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käytölle sekä myynnille vuoteen 2030 mennessä. Komission eilen julkaisemassa ehdotuksessa asetetaan laillisesti sitovia tavoitteita jokaiselle jäsenmaalle vähentää kasvinsuojeluaineiden käyttöä, vaihdellen 35-65 prosentin vähennystavoitteiden välillä, lähtötasot huomioiden, sekä ehdotetaan vaihtoehtoisten torjuntamenetelmien käytön lisäämistä. Lakiehdotuksessa on paljon perkaamista siinä, että se kohtelee jäsenmaiden lähtökohtia tasapuolisesti, sillä esimerkiksi Suomessa kasvinsuojeluaineita käytetään jo huomattavasti alle EU:n keskiarvon. Parlamentin käsittelyssä on pidettävä huolta, että kasvinsuojeluaineiden turvallinen käyttö on mahdollista myös tulevaisuudessa, kemiallisia aineita korvaavia tuotteita on markkinoilla saatavilla kohtuuhintaan sekä aktiivista koulutusta järjestetään vaihtoehtoisista torjuntamenetelmistä.

Suomen biotalousstrategia. Sampsa Nissinen työ- ja elinkeinoministeriöstä esitteli Suomen biotalousstrategian tiistaina webinaarissa, jossa minulla oli kunnia pitää kommenttipuheenvuoro. Suomi on kestävän biotalouden edelläkävijä, ja siihen panostetaan myös jatkossa. Strategiaan voit tutusta täältä. Webinaarin tallenteet voit katsoa jälkikäteen myös täältä.

Saamelaisvaikuttajat Brysselissä. Saamelaisneuvosto ja Suomen saamelaisnuoret järjestivät Euroopan kaakkoisten alueiden ohjelman puitteissa ensimmäistä kertaa EU-Sámi-viikon, jonka yhtenä tavoitteena oli osaltaan vahvistaa saamelaisten asemaa ja tunnettavuutta EU-instituutioissa. Viikon ohjelma esitteli hienolla tavalla saamelaista kulttuuria ja elämäntapaa. Monelle eurooppalaiselle on uutta tietoa, että Euroopassa on alkuperäiskansa – tarvetta saamelaiskulttuurin esillä pitämiselle eurooppalaisilla näyttämöillä siis on!

Viikonloppuna sää suosii Suomessa, kun pääsemme keskikesän juhlan viettoon. Toivotan kaikille hauskaa juhannusta!

Elsi

Elsi Katainen
MEP, Euroopan parlamentin jäsen
+32 (0) 2 28 45361
[email protected]