Oikein hyvää perjantaita,
Miksi suomimepit äänestivät eri lailla julkilausumassa Venäjästä? Tällä viikolla mediassa on käyty keskustelua europarlamentaarikkojen äänestyskäyttäytymisestä. Parlamentti hyväksyi viikko sitten täysistunnossa julkilausuman, jossa tuomittiin Venäjän oppositiopoliitikko Navalnyin myrkytys. Itse kannatin julkilausumaa, koska sen pääviesti oli mielestäni yksityiskohtia tärkeämpi; oppositiojohtajan murhayritys kansainvälisesti kielletyllä hermomyrkyllä on yksiselitteisesti tuomittava teko, jota kansainvälinen yhteisö ei voi katsoa läpi sormien, ja riippumatonta tutkimusta on nyt vaadittava Venäjältä kuuluvalla äänellä. Julkilausuma jakoi myös suomalaismeppejä sen sisällön kirjavuuden ja moninaisten vaatimusten vuoksi. Arvioitaessa parlamentin kannanottoja on tärkeä ymmärtää, että lopputulos on aina poliittinen kompromissi. Kaiken kaikkiaan, minusta on hienoa, että Euroopan parlamentin julkilausuma nousi näinkin isoksi uutiseksi kotimaassa, sillä se tuo läpinäkyvyyttä työhömme.
Maahanmuuttouudistuksesta keskusteltava rakentavasti. Viikon toinen iso puheenaihe on ollut Euroopan komission julkistama uusi maahanmuutto- ja turvapaikkapaketti, jossa esitetään muutoksia mm. turvapaikkahakemusten käsittelyyn, palautuksiin ja taakanjakoon EU-maissa. Kyse on isosta ja herkästä kokonaisuudesta, jonka käsittely edellyttää yhdessä jaettua tilannekuvaa Suomessa ja Euroopassa. Näin vaikean asian äärellä ei ole varaa mielikuvamaalailuihin, pelotteluun eikä vähättelyyn.
EU:n maahanmuutto pitää uudistaa, sillä nykyinen Dublin-menettely ei toimi. Tarvitsemme systeemin, joka ei luo kannustimia muuttovirtojen syntymiseen, vaan ehkäisee nykyistä tehokkaammin laitonta maahanmuuttoa sekä nopeuttaa hakemusten käsittelyä ja palautuksia. On tosiasia, että osa EU-maista on kantanut kohtuuttoman suurta taakkaa Eurooppaan pyrkivistä pakolaisista maantieteellisen sijaintinsa vuoksi. Suomalaisina tiedämme hyvin, mitä eläminen EU:n ulkorajoilla tarkoittaa, ja on myös meidän etumme hakea parannusta eurooppalaisiin ratkaisumalleihin. Voit lukea lisää ajatuksiani maahanmuuttouudistuksesta Suomenmaan jutusta tästä.
Takana on valiokuntakokousten täyttämä viikko. Maatalousvaliokunnassa keskustelut maataloudelle 2021 ja 2022 varatuista 8 miljardin euron elvytysvaroista jatkuvat. Luvassa on tiukka vääntö elvytyksen ehdoista, kun marraskuussa viimeistelemme siirtymäkauden asetuksen. Olen sitä mieltä, että elvytysvarat pitää jakaa nykyisten maaseudun kehittämissääntöjen mukaisesti, jotta varmistetaan rahoitus viljelijöille ja maaseudun toimijoille mahdollisimman tehokkaasti ja nopeasti. Äänestimme myös maailman metsäkatoa koskevasta lausunnosta, joka oli sisällöltään haasteellinen. En tukenut lausuntoa, koska se sisälsi negatiivisia kirjauksia biotalouden ilmastohyödyistä sekä ongelmallisia linjauksia esimerkiksi vanhojen metsien määrittelyyn.
Liikennevaliokunnassa keskustelimme alueiden ja kuntien roolista liikenteen päästöjen vähentämisessä. Kysymys on tärkeä, koska juuri kunnat ja maakunnat ovat ratkaisevassa asemassa kaavoituksen, liikennesuunnittelun sekä palvelujen ja joukkoliikenteen järjestäjinä. Maakunnissa ja kaupungeissa on paras tieto ja osaaminen oman alueen ympäristöystävällisistä liikenneratkaisuista, ja EU:n rahoitusohjelmien on tuettava tätä työtä. Liikennevaliokunta laatii parhaillaan teemasta lausuntoa, jota neuvottelen ryhmämme puolesta.
Vaikuttamisen polku. Minulla oli ilo ja kunnia osallistua tällä viikollaVaasan keskustanuorten järjestämään Oman vaikuttamisen polku -seminaariin, jossa yhdessä kansanedustaja Tuomas Kettusen kanssa kerroimme nuorille omista valinnoistamme politiikassa. Minun polkuni on vienyt Pielaveden kunnanvaltuustosta maakuntahallinnon kautta eduskuntaan ja lopulta Euroopan parlamenttiin. Se onkin ollut antoisa polku, kaikkine onnistumisineen, iloineen ja myös pettymyksineen. Ennen kaikkea olen saanut tutustua mahtaviin ihmisiin ja päässyt vaikuttamaan monella tasolla. Myös keskustan järjestötyö on ollut tiiviisti matkassa kokoajan mm. Keskustanaisten puheenjohtajuuden muodossa. Kerroin mietteitäni myös videolle seminaarin jälkeen.
EU:n tulevaisuudesta Eurooppanuorten kanssa. Myös Eurooppanuoret järjestivät tällä viikolla erinomaisen etäpaneelin, jossa yhdessä meppikollegojen Henna Virkkusen ja Miapetra Kumpula-Natrin kanssa kerroimme kuulumisiamme etätöiden ääreltä, pohdimme Euroopan tulevaisuutta sekä EU:n ulkosuhteiden tilaa ja haasteita.
Huippukokouksessa puhutaan teollisuudesta. Korona iski tällä viikolla myös Eurooppa-neuvostoon, kun puheenjohtaja Charles Michelin altistumisen takia valtionpäämiesten kokous jouduttiin siirtämään ensi viikolle. Panokset tulevassa kokouksessa ovat kovat, kun asialistalla on mm. tammikuussa paukahtava brexit sekä teollisuuden kilpailukyky. Viestini valtionjohtajille on se, että niin elvytyspaketissa kuin lainsäädäntöuudistuksissa on pidettävä huolta EU:n yritysten kilpailukyvystä globaaleilla markkinoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että ilmastotyössä kannustimien tulisi olla rajoituksia merkittävämmässä roolissa.
Mukavaa syksyistä viikonloppua kaikille toivottaen,
Elsi
