Hyvää talvista perjantaita,
Brysselissä on ollut tiivis valiokuntaviikko, jossa pääosassa on ollut EU:n energia- ja ilmastopaketin käsittely, jonka muutosehdotuksien takarajat ovat tällä viikolla jo paukkuneet henkilöautojen hiilidioksidipäästöissä, taakanjakoasetuksessa sekä ensi viikolla myös LULUCF-asetuksessa. Valiokuntakokouksien lisäksi parlamentti kokoontui täysistuntosaliin holokaustivainojen uhrien muistopäivänä. Auschwitzin keskitysleirin vapauttamisesta on 27.1.1945 kulunut 77 vuotta. Omaa tarinaansa täysistunnossa kertoi holokaustista perheensä ainoana selvinnytMargot Friedländer, joka edelleen satavuotiaana kiertää kertomassa kokemuksistaan ja elämästään erityisesti kouluissa. On tärkeää, että ihmiskunnan historian synkkä ajanjakso muistetaan nyt ja tulevaisuudessa.
Työ maatalousvaliokunnan varapuheenjohtajana jatkuu. Parlamentin valiokunnat järjestäytyivät uudelleen osana parlamentin puolivälitarkastelua. Ilokseni minut valittiin jatkamaan maatalousvaliokunnan varapuheenjohtajana vaalikauden loppuun saakka. Pesti on ollut minulle mieluinen ja on ollut ilo työskennellä ammattitaitoisessa porukassa eurooppalaisen ruokaturvan ja kilpailukyvyn puolesta. Maatalousvaliokunnan puheenjohtajissa paikat pysyivät yhtä lukuun ottamatta ennallaan. Puheenjohtajana toimii jatkossakin saksalainen EPP-puolueen Norbet Lins, jonka kanssa neuvottelemme parhaillaan EU:n LULUCF-asetusta. Neljästä varapuheenjohtajasta kaksi jatkavat samoina, espanjalainen maatalouden siirtymäkauden asetuksen neuvotteluista tuttu Mazaly Aguilar ECR-ryhmästä sekä romanialainen Daniel Buda EPP-ryhmästä. Vihreiden varapuheenjohtaja vaihtui portugalilaisesta ranskalaiseen ja parlamenttikauden lopun valiokunnan varapuheenjohtajana toimii ranskalainen Benoît Biteau.
LULUCF -mietintöluonnoksen ilot ja huolet. Käsittelimme alkuviikosta maatalousvaliokunnassa LULUCF-asetuksen mietintöluonnosta, joka ei lähde kasvattamaan hiilinielutavoitetta. Neuvottelijan puheenvuorossani toin esille mietintöluonnoksen tasapainosuutta ja vahvaa perustaa ilmastolakiin. Maatalousvaliokunnassa ollaan yhtä mieltä siitä, että LULUCF tulee pysyä YK:n sääntöjen mukaisesti ilmastotilinpidon laskentatyökaluna eikä sen kautta pidä säädellä maatalouden tai metsätalouden toimenpiteitä. Nostin esille vakavan huolen ympäristövaliokunnan alustavasta kannasta, jossa raportoija Ville Niinistö esittää nielutavoitteen merkittävää kasvattamista 310 megatonnista 490 megatonnin ilmastolain vastaisesti. Tällainen esitys merkitsisi käytännössä hakkuiden merkittävää rajoittamista. Niinistön mietinnön kenties huolestuttavin asia on se, että hän pyrkii muuttamaan LULUCF-asetuksen laskentatyökalusta maa- ja metsätalouden sääntökirjaksi. Niinistö tekee myös nielutavoitteiden saavuttamisesta entistä hankalampaa esittämällä sakkojärjestelmää, jos vuosittaisiin tavoitteisiin ei päästäisi. Parlamentissa onkin tiedossa vaikeat ja tiukat neuvottelut seuraavina kuukausina, joissa saan olla mukana maatalousvaliokunnassa ja liikennevaliokunnassa ryhmäni edustajana.
Sika-alan kannattavuuskriisi. Maatalousvaliokunnassa käytiin myös keskustelua sikatalouden tilanteesta Euroopassa. Komission edustajat niin markkina- kuin eläinterveyden osastolta olivat vastaamassa kysymyksiin. Kannattavuus sikatiloilla on jo pitkään ollut erittäin haastava ja viimeaikainen energian ja tuotantopanosten hintojen nousu on entisestään kiristänyt tilannetta. Samaan aikaan leviävä afrikkalainen sikarutto aiheuttaa sakkaa eurooppalaisen sianlihan viennille. Viimeisimpänä tammikuussa uusia tautitapauksia löydettiin Italian pohjoisosasta. Sikaruton levittäytyminen uusille alueille on aiheuttanut sen, että esimerkiksi iso kauppakumppani Kiina on näyttänyt punaista valoa lihalle maasta jossa tautia on tavattu. Kysyinkin komissiolta, olisiko mahdollista ajatella alueellisesti eriytettyjä kauppasopimuksia, jolloin unionin jäsenmaat, joilla sikaruttoa ei ole tavattu pystyisivät edelleen viemään sianlihaa. Komission vastaus oli, että alueellisia sopimuksia on pyritty edistämään ja näin pitää myös jatkossa tehdä.
Takkarahaa, kieltoja ja sosiaalista ilmastorahastoa! EU:n ilmastotoimia edistäessä tulisi kieltojen ja rajoituksien sijaan tarjota ehdotuksia ja vaihtoehtoja, jotka kannustavat tekemään ilmastolle ystävällisiä toimia. Kirjoitinmielipidekirjoituksessani kannustimista, kuten hollantilaisten takkarahasta, jolla kansalaiset voivat uusia tulisijan ja vähentää hiukkaspäästöjä jopa puoleen. Vastaavat keinot, kuten tuet öljykattiloista luopumiseen, pienentävät kotitalouksien kynnystä tehdä ilmastoviisaita ratkaisuja. Käsittelin kirjoituksessa myös komission ehdottamaa sosiaalista ilmastorahastoa, jossa päästökaupan tuloja jaettaisiin niille maille ja kansalaisille, joiden elintasoon nähden energiasiirtymä tulee kalliimmaksi. Elpymisvälineen kaltainen tulonsiirto ilmastovastuullisilta ja kunnianhimoisilta mailta kyseenalaistaa oikeudenmukaisuustajua ilmastotoimien edistämisen suhteen. Tässä voitaisiin toteuttaa sosiaalisesti kestäviä ilmastokannustimia mieluummin kansallisella tasolla.
Ukrainan kriisi. Yhdysvallat ja Nato vastasi viikolla Venäjälle kirjallisesti sen esittämiin kysymyksiin. Asiakirjojen sisällöt ovat salaisia, mutta Venäjä on ilmoittanut, ettei se saanut vastausta tärkeimpään huolenaiheeseensa, joka on Naton laajentumisen pysäyttäminen kohti itää. Joukkojen määrän kasvu ja kiristyneen tilanteen pitkittyminen luovat jo vaaran potentiaaliselle vahinkotapahtumien ketjulle. Nato on myös tiukentanut suhtautumistaan ja vaatii Venäjältä joukkojen vetämistä Ukrainasta, mutta myös Georgiasta ja Moldovasta. Euroopan parlamentin ulkoasiainvaliokunnan ja turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alivaliokunnan jäseniä on matkustanut loppuviikosta Ukrainaan keräämään tietoa tämänhetkisestä turvallisuuskriisistä ja osoittamaan tukensa Ukrainalle. Kriisiin tarvitaan diplomaattinen ratkaisu ja onneksi keskusteluyhteys eri osapuolten välillä on edelleen olemassa.
Autojen päästöstandardit keskiössä. Liikennevaliokunnassa keskusteltiin henkilö- ja pakettiautojen päästöstandardiehdotuksesta, joka on osa Fit for 55 –ilmastopakettia. Komission ehdotuksen tavoitteena on, että vuoden 2035 jälkeen markkinoille voidaan tuoda vain nollapäästöisiä ajoneuvoja pakoputken päästä mitattuna. Tämä rajaisi uuden autokannan sähkö- ja vetyautoihin. Mepeistä osa kannattaa vakaasti tätä tietä, kun taas toiset näkevät eri ratkaisuja mahdollistavan teknologia neutraalisuuden ja elinkaarilaskennan oikeana lähestymistapana. Tämä varmistaisi myös esimerkiksi bio- ja synteettisten polttoaineiden käyttömahdollisuudet myös tulevaisuudessa. Minusta on tärkeää turvata varsinkin biokaasun rooli myös henkilöliikenteen päästövähennyksissä, joka on elinkaarilaskennan mukaan hiilineutraalia tai jopa hiilinegatiivista. Komissio on itse vuonna 2016 tehnyt tutkimuksen biokaasun positiivisesta potentiaalista ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, mutta valitettavasti tämä ei tule ilmi tämän hetkisestä ehdotuksesta. Tulen jatkamaan aktiivista työtäni biokaasun puolesta lainsäädäntöprosessissa.
Rauhallista viikonloppua toivottaen,
Elsi
