Mukavaa perjantaita!
Ennallistamisasetus pyörähti käyntiin maatalousvaliokunnassa. Parlamentin maatalousvaliokunta kävi keskustelun ennallistamisasetuksesta raportoijan, ranskalaisen Anne Sanderin (EPP) mietintöluonnoksen pohjalta. Jo nyt on nähtävissä, ettei neuvotteluista tule yksinkertaiset. Samaan aikaan kun toinen puoli nostaa ennallistamistoimien kunnianhimoa, esittää toinen puoli koko esityksen hylkäämistä, ylettömään ilmastokunnianhimoon vedoten.
Totta on, että ilman perustavanlaatuisia muutoksia esitystä ei voi missään nimessä hyväksyä. Aion omissa muutosehdotuksissani keskittyä kustannustehokkaiden, kohdennettujen ja laaja-alaiset vaikutukset arvioivien toimien lisäämiseen, jäsenmaiden toisistaan eroavien lähtötilanteiden huomioimiseen sekä sosiaalisen ja taloudellisen näkökulman painottamiseen. Kansalliselle toimeenpanolle on jätettävä riittävästi joustavuutta. Tavoitteiden on perustuttava todenmukaiseen dataan ja sitä ei tällä hetkellä löydy kaikista luontotyypeistä.
Omaisuudensuoja on tärkeä turvata: maanomistajalla pitää olla oikeus omaisuuden käyttöön. Myös ruokaturvasta on huolehdittava ja katsottava, ettei ennallistamistoimilla heikennetä ruuantuotantoa, etenkään nykyisessä maailmantilanteessa. Maatalousvaliokunta jättää muutosehdotukset ensi viikon aikana, jonka jälkeen neuvottelut ryhmien välillä alkavat. Seinäjoen Sarkamessuilla vieraillessani Seinäjoen Sanomat haastatteli minua ennallistamisesta ja muusta ajankohtaisesta EU:n metsäpolitiikasta. Juttu on luettavissa täältä.
Ruotsalaiset ministerit vierailivat valiokunnissa. EU-puheenjohtajamaana vuoden ensipuoliskon toimivan Ruotsin ministerit vierailivat parlamentin valiokunnissa kertomassa puheenjohtajakauden prioriteeteistaan. Infrastruktuurista ja asumisesta vastaava ministeri Andreas Carlson mainitsi liikennepoliittisiksi pääpainopisteiksi mm. EU:n ilmastopaketin neuvotteluiden viimeistelyn, liikennesektorin vihreän ja digitaalisen siirtymän tukemisen sekä matkailun edistämisen. Etenkin luontomatkailun puolella Euroopassa on paljon hyödynnettävää potentiaalia.
Muistutin ministeriä jättirekkojen tärkeydestä logistiikalle ja huoltovarmuudelle etenkin harvaanasutuilla ja arktisilla alueilla sekä rekkojen sähköistämisen haasteista. Raaka-aineiden valikoima on pidettävä laajana ja teknologisesti neutraalina; esimerkiksi biokaasu tarjoaa erinomaisen vaihtoehdon raskaan liikenteen päästövähennyksien aikaansaamiseksi.
Maatalousvaliokunnan puolella kuulimme maaseutuasioista vastaavaa ministeri Peter Kullgrenia maatalouspoliittisista prioriteeteista. Ministeri nosti keskiöön vaikean markkinatilanteen ja elintarviketurvallisuuden. Ukrainan sodasta ja energiakriisistä johtuen markkinatilanne maataloustuotteissa on hyvin vaikea. Maailman ruokaturvaa pyritään tukemaan mm. solidaarisuusohjelman ja Mustanmeren ”vehnäkäytävien” avulla. Olen erittäin tyytyväinen, että ruokaturvan ylläpito sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä on mukana prioriteeteissa.
Keskustelun lisäksi on todella pohdittava, kuinka maataloussektorin kannattavuus saadaan nousuun. Myös ministerin mainitsemat maantieteellisten merkintöjen ja kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön edistäminen ovat mielestäni hyviä nostoja. Nähtäväksi jää, miten pitkälle näissä päästään Ruotsin kauden aikana. Lisäksi Ruotsi on nostanut yhdeksi prioriteetikseen biotalouden edistämisen, ja tälle onkin EU-pöydissä tarvetta.
Pakkaukset puhuttavat EU:ssa. Järjestin keskiviikkona parlamentissa tilaisuuden komission pakkaus- ja pakkausjätedirektiiviesityksestä. Aihe selkeästi kiinnostaa, sillä tupa oli tilaisuudessa täynnä ja etäyhteydenkin päässä kuunteli suuri joukko kiinnostuneita. Avauspuheenvuorossani toin esille pakkauksien keskeisen roolin elintarviketeollisuudessa ja -turvallisuudessa, joista etenkin jälkimmäinen on maatalousvaliokunnalleni tärkeä näkökulma.
Pakkaus pidentää elintarvikkeiden säilyvyyttä, laatua ja liikkuvuutta ja on siksi toimitusvarmuuden ytimessä. Kestävät, uusiutuvat ja kierrätettävät pakkaukset vähentävät ruokahävikkiä, joka on maailmanlaajuisesti vakava ongelma, myös Euroopassa. Suunta kierrätyksen lisäämiselle ja pakkausjätteen määrän vähentämiselle on hyvä, mutta lainsäädännön on jätettävä tilaa myös innovaatioille.
Parhaat ympäristöratkaisut löydetään huomioimalla tieteelliset perusteet ja pakkausjätteen koko elinkaari. Erityisen huolissani olen suuntauksesta muovinkäyttöön paluussa, joka on nähtävissä komission esityksessäkin. Pahin lopputulos olisi, jos tuleva sääntely lisäisi fossiilisten materiaalien käyttöä. Lainsäädännöllä pitäisi sen sijaan kannustaa biopohjaisten materiaalien mahdollisuuksien hyödyntämiseen.
Viikko täyttyi tapaamisista. Brysselin toimistollani on jälleen kulutettu ovensaranoita, kun olen tavannut eri sidosryhmien edustajia. Keskustelin ajankohtaisesta EU:n metsäpolitiikasta niin MTK:n Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirolan kuin Sahateollisuuden toimitusjohtaja Tino Aallon kanssa. Energiateollisuuden asiantuntijoiden Antti Kohopään, Riina Heinimäen ja Pekka Salomaan sekä Pohjolan Voiman energia-asiantuntijan Miikka Kosken kanssa vaihdoimme näkemyksiä Euroopan sähkömarkkinamallin uudistuksesta, ja MTK:n Thimjos Ninioksen ja Atrian Jani Vänskän kanssa ideoimme parannuksia Suomen ruokaviennin tilanteeseen.
Uusia kasvoja toimistolla. Viikon puolessa välissä sanoimme myös heipat harjoittelijalleni Jonnalle ja toivotimme tervetulleeksi uuden harjoittelijani Julia Fräntilän. Toivon Jonnalle onnea ja menestystä opintojen viimeistelyyn ja tuleviin koitoksiin, sekä suuresti tervetuloa Julialle Brysselin-toimistolleni!
Aurinkoista viikonloppua kaikille!
Elsi
