Mukavaa alkanutta syksyä,
Syyskausi käynnistetty parlamentissa. Lomat ovat nyt viimeistään kokonaan ohi, kun parlamentin syyskausi käynnistyi tällä viikolla. Euroopan parlamentissa koronatoimet alkavat vihdoin höllentyä, kun kaikilla mepeillä ja työntekijöillä alkaa olla kaksi rokotetta. Se näkyy myös tunnelmassa, on mukavaa päästä vihdoin tapaamaan kollegoita kasvotusten ja mennä jo eteenpäin puolentoista vuoden etätyöskentelyn jälkeen. Parlamentissa siirrytään nyt mielenkiintoiseen vaiheeseen, kun pääsemme käsittelemään komissiosta kesän aikana tullutta lainsäädäntövyöryä. Euroopassa eletään jännittäviä aikoja, kun jo kuukauden päästä Saksassa järjestetään liittopäivävaalit ja jo puolen vuoden päästä Ranskassa valitaan uudet päättäjät maan EU-puheenjohtajuuden osuessa samaan kevääseen. Kaikki tämä näkyy myös parlamentin päätöksenteossa muuttuvina asetelmina ja kierrosten nousemisena. Myös Afganistanin järkyttävä tilanne puhuttaa käytävillä ja istunnoissa kovasti. Katso videotervehdykseni syksyn ensimmäiseltä parlamenttiviikolta täältä.
Liikennevaliokunnassa aloitimme syksyn suurimman urakan, ilmastopaketin (Fit for 55), käsittelyn. Keskustelussa komission edustajan kanssa korostin Suomen pohjoisen aseman huomioimista EU:n meriliikenteen päästökaupassa ja komission esityksessä kilpailukykyvaatimuksista. Suomi elää viennistä, joka tapahtuu suurilta osin talvisin jäätyvän Itämeren kautta, milloin alukset kuluttavat luonnollisesti enemmän polttoainetta navigoidessaan jään läpi. Näin ollen meriliikenteen päästökauppa ei saa asettaa Suomea kilpailullisesti epäedulliseen asemaan pohjoisen sijaintinsa takia. Valitettavasti komission edustaja ei vastannut lainkaan kysymykseeni, mikä herättää huolta. Nyt tarvitaan kovaa vaikuttamista, kun lainsäätäjät eli Euroopan parlamentti ja jäsenmaiden neuvosto alkavat käsitellä päästökauppa-asetusta. Nostin esille myös uusien autojen päästömääräykset, jotka mitataan edelleen vain pakoputkesta eikä koko elinkaarelta. Tässä pitäisi tehdä poikkeus biokaasuautoille, jotka ovat elinkaareltaan kestävämpiä, kun monet ainesosat ovat jo kasvaessaan sitoneet hiiltä.
Uudelle metsästrategialle pyyhkeitä. Maatalouskomissaari Wojciechowski oli vieraanamme maatalousvaliokunnassa esittelemässä komission metsästrategiaa. Kritiikissä toistui kirjaukset, jotka rajaavat puunkäyttöä ja tuotantoa, vaikka puulla voidaan korvata fossiilisia polttoaineita ja se toimii kestävänä ja uusiutuvana raaka-aineena hygieniatuotteista puurakentamiseen. Metsät ovat muutakin kuin vain hiilinielu, ja metsien taloudellinen ja sosiaalinen ulottuvuus tulisi tunnustaa paremmin strategiassa. Samoin kansallinen päätösvalta pitää näkyä paremmin. Hyvä, että komissaari tunnusti varsin suoraan metsiä koskevien päätösten kuuluvan jäsenmaille. Parlamentti ottaa kantaa metsästrategiaan syksyn aikana ja vielä on auki, tehdäänkö uudesta metsästrategiasta oma-aloitemietintö vai päätöslauselma. Tästä saamme selvyyttä todennäköisesti jo tulevalla viikolla, kun koordinaattorit kokoontuvat päättämään tulevan syksyn asialistasta ja myös eri aloitteiden vetovastuista. Tulevalla viikolla maatalousvaliokunta pääsee äänestämään myös CAP-uudistuksesta kesällä syntyneestä sovusta, jota Suomessa jo vauhdilla toimeenpannaan.
Afrikkalaisen sikaruton tilanne Euroopassa on vakava, mistä kuulimme komission tilannepäivityksen. Sikarutto on kesän aikana levinnyt erityisesti Saksassa ja Puolassa tuotantosikaloissa, myös kesän aikana Virossa on todettu tuotantosikalassa levinnyt tartunta. Tilanne on huolestuttava ja toimia ruton ehkäisemiseksi sekä tautitilanteen hallintaan saamiseksi on todella tehtävä. Uhka myös Suomen sikatuotantoa kohtaa on kasvanut, sillä lähialueilla on paljon tavattu tautia. Kehityksellä voi olla vaikutusta myös sianlihan vientimarkkinoihin.
Keskustelussa uudesta maatalouspolitiikasta ja sukupolvenvaihdoksista esitin kysymyksen komission edustajille, mitkä ovat konkreettisia toimia vaihdoksien vauhdittamiseksi. Esimerkiksi Suomessa vuoteen 2018 asti olleessa luopumistukijärjestelmässä huomio kiinnittyi niin nuoriin kuin myös tiloista luopujiin. Komission huomautuksen jälkeen valitettavasti järjestelmästä täytyi luopua, sillä yksi näkökulma oli myös epäreilu kilpailutilanne. Nykyisellään entistä enemmän puhutaan nuorista ja heidän mahdollisuuksistaan jatkaa tiloja, mikä on tärkeää, mutta entistä tärkeämpää on myös pitää huolta edellisestä sukupolvesta. Monissa Euroopan maissa ongelmana on erittäin matalat eläkkeet ja CAP-tuilla pyritään kompensoimaan sitä ja saamaan lisätuloja.
Enemmän tietoa ja vähemmän tunnetta ilmastokeskusteluun! Vastikään valmistunut Suomen kansallisen CAP-suunnitelman ilmastotoimien vaikuttavuusarvio antoi näyttöä suomalaisen ruoantuotannon edistyksellisyydestä. Arvion tekivät maa- ja metsätalousministeriö yhdessä Luonnonvarakeskus LUKE:n kanssa. Vaikuttavuusarvion mukaan maatalouden päästöt tulevat vähenemään miljoonan tonnin verran tulevaisuudessa. Tämä on 5,5 prosentin päästövähenemä nykytasoon, joka on jo maailman ykkösluokkaa. Tästä voimme suomalaisina olla ylpeitä. Ratkaisevaa on, että tulevaisuuden päätöksissä huolehditaan ruoantuotannon kannattavuudesta ja kannustetaan aktiiviseen ja ympäristöystävälliseen viljelyyn, viljelijän toimeentulon taaten. Kirjoitin ruoantuotannon haasteista Maaseudun Tulevaisuuteen, jossa käsittelen aihetta erityisesti ruokaketjun näkökulmasta. Pääset lukemaan kirjoitukseni täältä.
Muutoksia tiimissä. Tällä viikolla tiimimme on myös kokenut muutoksia, kun meidän aluekehityksen-, kv-kaupan ja liikennepolitiikan vastaava Raakel Vähärautio lopetti tiimissämme ja siirtyi uusien haasteiden pariin. Raakelin saappaisiin astui Business Finlandilla Berliinissä turismin parissa työskennellyt ja Euroopan parlamentissa ennen harjoittelussa ollut Taru Leppänen. Ylemmässä kuvassa olemme tiimin kesken viettämässä Raakelin läksiäisiä Turussa Eurooppa-foorumin tunnelmissa viime viikolla sekä alemmassa Brysselin Place Jourdanin aukiolla Taru Leppäsen kanssa. Onnea Raakelille tuleviin haasteisiin ja Tarulle tervetuloa tiimiin!
Mukavaa viikonloppua toivottaen,
Elsi
