Tervehdys Brysselistä, minitäysistunnosta!
Lopullinen Brexit-äänestys. Euroopan parlamentti kokoontui tällä viikolla kaksipäiväiseen täysistuntoon Brysselissä. Viikon keskiössä oli äänestys Iso-Britannian erosopimuksesta, jonka myötä maa jättää unionin ensimmäisenä ja toivottavasti viimeisenä maana EU:n historiassa. Tunnelmat Brysselissä ovat olleet ristiriitaiset ja epäuskoiset, haikeatkin.
EU:n perussopimusten mukaan myös Euroopan parlamentin tulee hyväksyä ero ennen kuin se voi astua voimaan. Hyväksyimme erosopimuksen täysistunnossa selkein äänin 621- 49. Vaikka ei ollut mieluisaa äänestää brittien lähdön puolesta, äänestyksessä ei ollut kyse siitä, kannattaako Brexitiä vai ei. Kyse oli siitä, kannattaako eroa, joka tapahtuu hallitusti ja jossa vältymme pahimmilta mahdolliselta sopimuksettoman eron tilanteelta. Oli siis välttämätöntä, että EU-parlamentti antoi hyväksyntänsä erosopimukselle.
Moni brittimeppi oli äänestyksen jälkeen selvästi liikuttunut, vaikka heidän joukossaan on tietysti myös eron kannattajia. Omasta parlamenttiryhmästäni 17 hyvin tutuksi tullutta kollegaa palaa Britanniaan. He kampanjoivat viimeiseen asti brexitiä vastaan. Surullisista tunnelmista huolimatta katseet on suunnattava eteenpäin. Toivon, että Britannia pysyy EU:n läheisenä kumppanina ja liittolaisena jatkossakin.
Seuraavaksi edessä onkin neuvottelut tulevista kauppasuhteista. Lisäksi EU:n ja Iso-Britannian tulee sopia millaista yhteistyötä jatkossa tehdään mm. ulkoasioissa, turvallisuudessa, tutkimuksessa ja liikenteessä. Aikaa neuvotteluille on alle vuosi, sillä erosopimuksessa säädetty siirtymäaika päättyy tämän vuoden lopussa. On pitkälti Iso-Britanniasta ja sen johtajista kiinni, kuinka syvää kumppanuutta lähdetään rakentamaan.
Siirtymäkauden CAP-raporttini julki. Viimeiset kuukaudet ovat kuluneet valmistellessa EU-parlamentin CAP-kantaa siirtymäkauden asetukseen. Mietintöni eli EU-kielellä raporttiniparlamentin alustavaksi kannaksi lähti käännöksiin eilen. Sen pohjalta aloitan neuvottelut muiden poliittisten ryhmien edustajien kanssa. Siirtymäajan lainsäädännöllä taataan tuottajien tukien jatkuvuus sillä aikaa kun maatalouspolitiikan kokonaisuudistus on vielä kesken.
Pääviestini on, että siirtymäkaudella jatketaan nykyisillä maatalouspolitiikan säännöillä. Tämä on ainoa vaihtoehto, sillä ensi vuoden tilaukset ja investointipäätökset tehdään maatiloilla ennen kuin siirtymäkauden asetus on valmis. Raporttini antaa täystyrmäyksen komission esittämille maatalousbudjetin leikkauksille. Vaadin lisäksi, että Suomelle tärkeä Etelä-Suomen kansallinen tuki (141) ja muut EU:n kansalliset ohjelmat saavat jatkua. Siirtymäkauden pituudeksi esitän 1-2 vuotta, riippuen siitä, mihin tahtiin CAP-kokonaisuudistus ja monivuotiset budjettineuvottelut etenevät. Lisätietoa ja koko raportin löydät kotisivuiltani.
Miksi komissio unohti biotalouden ja puurakentamisen? Jätin komissiolle kirjallisen kysymyksen biotalouden ja puurakentamisen puuttumisesta ”Green dealista” eli uudesta ilmasto-ohjelmasta. On käsittämätöntä, että Green dealin valmistelusta vastaava komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans puhuu tiedonannossaan biotaloudesta vain kahdella virkkeellä. Puurakentamisesta hän ei sano sanaakaan todistetuista ilmastohyödyistä huolimatta.
Samalla kun puu voi rakentamisessa korvata betonia, se voi korvata fossiiliset raaka-aineet myös monissa muissa materiaaleissa tekstiileistä kemikaaleihin. Toivon komission opiskelevan nämä asiat, sillä kestävällä metsänhoidolla ja metsien vastuullisella käytöllä on keskeinen rooli ilmastonmuutokseen vastaamisessa. Mielestäni komission on valmisteltava koko EU:n kattava puurakentamisohjelma.
Komissio julkisti työohjelmansa. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esitteli torstain aamuistunnossa pitkään odotetun työohjelman. Työohjelmasta käy ilmi, mitä uusia lakialoitteita ja strategioita komissio aikoo esittää tämän vuoden aikana.
Innoissani tutkin ohjelman heti läpi. Ilmastonmuutos odotetusti hallitsee komissio työtä. Jo maaliskuussa on luvassa ehdotus EU:n ilmastolaiksi, jonka myötä tavoite hiilineutraalista Euroopasta vuoteen 2050 mennessä kirjataan ensimmäistä kertaa lakiin. Tavoitteesta tulee näin sitova, vaikuttaen kaikkiin toimialoihin. Keväällä komissio esittää myös luonnon monimuotoisuutta käsittelevän strategian. Loppuvuodesta taas luvassa on kauan odotettu metsästrategian päivitys. Tiedossa on siis runsaasti Suomen metsiin vaikuttavia EU-asioita.
Maatalouden kannalta tärkeä ruokajärjestelmää kokonaisvaltaisesti tarkasteleva Pellolta pöytään -strategia julkaistaan myös tänä keväänä.
On tärkeää, että komissiossa käynnistetään nyt ripeästi kattava ja aito vuoropuhelu koko ruokaketjun kanssa. Koko ketjun osilta tarvitaan sitoutumista kannattavamman ja kestävämmän ruoantuotannon edistämiseksi. On tärkeää, että uhkien sijaan komissio näkee maatalouden mahdollisuudet ilmastotyössä.
Maatalouspolitiikan merkeissä Etelä-Pohjanmaalla. Kierrän viikonloppuna Etelä-Pohjanmaata. Tänään perjantaina luvassa on tilavierailut Kurikassa ja Ähtärissä sekä kansanedustaja Mikko Savolan kanssa yleisötilaisuudet Alavudella ja Ähtärissä. Huomenna järjestän CAP-aiheisen seminaarin Sarkamessujen yhteydessä, josta lisätietoa löydät täältä.
Näillä ajatuksilla toivotan kaikille viikkokirjeeni lukijoille leppoisaa viikonloppua!
Ystävällisin terveisin,
Elsi
