Hyvää perjantaita ja alkavaa kevättä,
Mielenkiintoinen viikko on jälleen takana. Parlamentissa koronarajoituksia jatkettiin edelleen, toistaiseksi huhtikuun loppuun asti. Etätöitä siis jatketaan ja tälläkin viikolla kokouksiin on osallistuttu Kuopiosta käsin. Kaksi selkeää teemaa on ollut työviikon keskiössä: suomalainen akkutuotanto sekä neuvottelemani lausunto luonnon monimuotoisuudesta.
Suomi kasvavan akkukysynnän kestävä ratkaisija? Tuleva neuvotteluvastuuni liikennevaliokunnassa on pitänyt minut kiireisenä tällä viikolla. Akkuja tarvitaan yhä enemmän muun muassa autoissa, uusiutuvan sähkön varastoina, asumisen energiaratkaisuissa sekä puhelimissa ja laitteissa. Suomella on tarjota ratkaisuja tähän kysyntään, ja vieläpä kestävästi. Kansainvälisesti katsottuna on poikkeuksellista, että meiltä löytyy kaikki akkuihin vaaditut raaka-aineet koboltista litiumiin samasta maaperästä ja meillä on antaa näyttöjä kestävästä ja vastuullisesta huippuosaamisesta raaka-aineiden louhinnasta akkujen kierrätykseen.
Suomen akkustrategia yhdessä EU:n uudistuvan akkulainsäädännön kanssa olivat esillä, kun tapasimme viikolla elinkeinoministeri Mika Lintilän kanssa. Kysyin ministeriltä hänen omaa arviotaan siitä, millaiset mahdollisuudet Suomella on tässä akkualan kilpailussa pärjätä ja vastaus oli mitä positiivisin. Odotettavissa olevat suuret investoinnit ja mahdolliset hankenäkymät piristävät mieltä: pystymme haastamaan ja ottamaan paikkamme kestävän akkutuotannon kärkimaana. Kehitystä tukee myös EU:ssa valmisteilla oleva akkuasetus, jota pääsen neuvottelemaan liikennevaliokunnassa tänä keväänä. Akkuasetuksella pyritään uudistamaan säännöstöä niin, että koko akun elinkaari olisi nykyistä kestävämpi. Tämä tarkoittaa, että vastuullisuuden ja kestävyyden on oltava läsnä louhinnasta alkaen aina akun mahdollisimman tehokkaaseen kierrätykseen.
EU ei saa käpertyä sisäänpäin, avointa kauppaa tarvitaan. Pitkittyvän koronakriisin vaikutukset ruoka- ja elintarvikemarkkinoihin herättivät keskustelua maatalousvaliokunnassa. Pidin ryhmämme puolesta puheenvuoron, missä painotin maatalousosaston varapääjohtaja Michael Scannelille tasavertaisen ja avoimen kaupankäynnin merkitystä eli sitä, että tuontiruuan on täytettävä samat standardit ja ympäristösäännöt kuin EU:ssa, myös niiden kiristyessä. Muuten kilpailu olisi epäreilua. Nostin esille myös maitomarkkinoiden pitkään jatkuneet vaikeudet, ja vaadin alalle lisää tukea jo olemassa olevia markkinamekanismeja käyttämällä.
EU:n kauppapolitiikan tulevaisuutta ja tavoitteita pohdimme myös ryhmäkokouksessamme. Keskustelu lähti liikkeelle, kun komissio julkisti viime kuussa tiedonannon, jossa maalattiin kuvaa EU:sta tulevaisuudessa avoimen, kestävän ja määrätietoisen kauppapolitiikan edistäjänä. Jämäkkyyttä varmasti tarvitaan suhteessa Kiinaan ja sen epäreiluihin kauppatoimiin, mutta ennen kaikkea on tärkeää, ettemme EU:ssa käperry sisään ja protektionismi lisäänny. Vahvat sisämarkkinat ja kaupan esteiden poistaminen kauppasopimusten avulla ovat EU:ssa työpaikkojen ja kasvun moottori.
Epäselvät metsämääritelmät kuntoon. Hyväksyimme eilen maatalousvaliokunnassa neuvottelemani lausunnon EU:n luonnon monimuotoisuutta käsittelevään strategiaan. Kenties suurin erävoitto oli se, että komission esittämät epäselvät metsämääritelmät vaaditaan jäsenmaiden valmisteluun, minne metsäasioiden päätösvalta kuuluu. Maaseudun tulevaisuus uutisoi aiheesta.
Lausuntomme katsoo luonnon monimuotoisuutta komission yksipuolista biodiversiteettistrategiaa kokonaisvaltaisemmin: ympäristö, talous ja yhteiskunta pitää olla tasapainossa, kun luonnon tilaa lähdetään kohentamaan. Lausuntomme mukaan monimuotoisuus ei parane itsestään yksipuolisia suojelutavoitteita asettamalla – tarvitaan myös hoitotoimenpiteitä, joihin viljelijöitä ja metsänomistajia pitää pakottamisen sijaan kannustaa, omistusoikeudet huomioiden. Korostamme, että jäsenmaiden erityispiirteet tulee tunnustaa. Eurooppa on luonnoltaan valtaisan vaihteleva, ja siksi maita ei voi laittaa samaan muottiin, mistä on viitteitä komission kirjauksissa.
Savotta strategian epäselvyyksien korjaamiselle ei ole ohi, sillä ympäristövaliokunta on vasta aloittelemassa omaa kannanmuodostustaan. Huolia on ilmassa, ettei kestävälle metsä- ja maataloudelle löydy samanlaista ymmärrystä, ja nyt pitää vaikuttaa täysillä. Olen vaatinut ryhmämme ensi viikolla työryhmäkeskustelua aiheesta.
Orbanin Fidez ulos. Iso eurooppalainen uutinen viikolta oli Unkarin valtapuolueen Fidezin eroaminen Euroopan parlamentin suurimmasta ryhmästä EPP:stä, jossa Suomesta kokoomus ja kristillisdemokraatit myös istuvat. Jännitteet keskustaoikeistolaisen EPP:n sisällä Fidez-puolueen edustajien kanssa on jatkunut liki kymmenen vuotta. Vihdoin ja viimein EPP:ssä tiukennettiin sääntöjä, joiden tultua hyväksyttyä Unkarin pääministeri Viktor Orban ilmoitti puolueensa eroavan EPP-ryhmästä. Hyvä näin. Oikeusvaltioperiaatteen rikkomista ja demokratian väheksymistä ei pidä minkään ryhmittymän hyväksyä. EPP liikahtaa nyt toivottavasti hieman kohti poliittista keskustaa ja hyvä yhteistyö parlamenttiryhmiemme välillä voi jatkua entisellään! EU:n yhtenäisyyden kannalta on merkittävää, mihin europuolueeseen Unkarissa valtaa pitävä Orbanin porukka nyt liittyy. Vaihtoehtoja lienee kaksi: ryhmien välisessä yhteistyössä mukana oleva konservatiiviryhmä ECR, johon Puolan kritisoitu hallituspuolue Laki ja oikeus (PiS) kuuluu tai äärioikeistoryhmä ID, johon myös perussuomalaiset kuuluvat, ja joka on jättäytynyt sivuraiteille yhteisistä päätöksistä.
Aurinkoista viikonloppua ja mukavaa kevään alkua,
Elsi
