Elsin viikkokirje 8.5.2020

Aurinkoinen tervehdys,

Ryhmä- ja valiokuntaviikkoon lisämaustetta etätilaisuuksista. Viikko on vierähtänyt ryhmä- ja valiokuntakokouksissa, mutta mukaan on mahtunut myös webinaareja, podcasteja ja muita etätilaisuuksia. Mielenkiintoinen kokemus oli  DVK-digiviestintäkeskuksen virtuaaliavajaiset, jossa olin haastateltavana yhdessä maa- ja metsätalousministeri Lepän kanssa. Kainuulaista osaamista edustavan digiviestintäkeskuksen palvelujen johtavana ideana on monimuotoinen vuorovaikutteisuus paikasta riippumatta niin, että kohderyhmä pääsee mukaan äänestämällä, kommentoimalla ja kysymällä. Oli ilo osallistua hyvin toimineeseen lähetykseen. Tällaiset innovaatiot ovat kannustavia ja tarjoavat uusia toimintamahdollisuuksia erityisesti harvaan asutuille alueille.

Ilmastokomissaari Timmermans parlamentissa. Maatalousvaliokunnassa ja ryhmässämme on tällä viikolla vieraillut komission varapuheenjohtaja ja ilmastopolitiikasta vastaava komissaari hollantilainen Frans Timmermans. Vierailun aiheena oli tietysti Green deal ja Euroopan siirtyminen kohti hiilineutraalia taloutta vuoteen 2050 mennessä. Kysyin Timmermansilta, miksei komissio ole esittänyt eurooppalaisen yleistavoitteen lisäksi jäsenvaltiokohtaisia tavoitteita, jotta jokainen maa varmasti sitoutuu toimimaan? Esitin huoleni siitä, että eurooppalaisen fossiilisen teollisuuden päästöjä ei pitäisi kompensoida hiilinieluja kasvattamalla, mikä olisi Suomen kaltaiselle metsäiselle maalle epäreilua. Pian julkaistavasta biodiversiteettistrategiasta saadaan osviittaa, millaiset komission uudet metsälinjaukset ovat.

Neuvonpito CAP-siirtymäkauden neuvottelijoiden kanssa. Kokoonnuimme videoyhteyksin muiden poliittisten ryhmien neuvottelijoiden kanssa keskustelemaan maatalousvaliokunnalta yksimielisen tuen saaneen raporttini sisällöstä sekä pian alkavista kolmikantaneuvotteluista komission ja jäsenmaita edustavan neuvoston kanssa. Oli tärkeää käydä läpi ja punnita, mitä ovat yhteiset tavoitteemme. Parlamentti käsittelee raporttini ensi viikon täysistunnossa. Tavoitteenamme on saada viljelijöille vakautta tuovan lainsäädännön raamit valmiiksi kesän aikana.

Maaseutu ja kaupungit elävät symbioosissa. Keskiviikkona osallistuin MTK:n webinaariin maaseutujen ja kaupunkien moniulotteisesta vuorovaikutuksesta. MTK:n teettämä tuore selvitys pureutuu kaupunkien ja maaseutujen symbioosiin, josta molemmat hyötyvät. Oli ilo huomata selvityksessä esille noussut maaseudun arvostus: joka kolmannen suomalaisen haavekoti sijaitsee maaseudulla ja yli puolet suomalaisista nuorista haluaisi asua tulevaisuudessa kaupunkien läheisellä maaseudulla lähempänä luontoa. Myös kuluttajien arvostus lähellä tuotettuun ruokaan, jonka tuotantoketjut ovat läpinäkyviä ja kuljetusmatkat lyhyitä, on vakiintumassa oleva ilmiö. Symbioosi on raikas ja kaivattu näkökulma kaupunkien ja maaseutujen suhdetta pohtivaan keskusteluun, joka turhan usein vie vain vastakkainasetteluun. Oli mukavaa päästä kommentoimaan selvitystä EU-politiikan näkökulmasta.

Keskustelua huoltovarmuudesta keskustanuorten kanssa. Torstaina olin keskustanuorten webinaarissa vieraana puhumassa huoltovarmuuden tärkeydestä. Tuleva kausi on haasteellinen monin tavoin: vihanneksia ja hedelmiä jää tuottamatta ympäri Eurooppaa. Tilanne ei ole helppo myöskään suomalaisilla marja- ja kasvistiloilla, joissa pohditaan, saadaanko tuotettua edes 25 prosenttia tavanomaisesta sadosta. Keski- ja Etelä-Euroopassa lisähaasteen satokokoihin tuo kevään kuivuus. Nyt tarvitaan toimia huoltovarmuuden turvaamiseksi. Olemme maatalousvaliokunnassa kuuluttaneet vahvempaa rahoitusta maataloudelle sekä ruoantuotannolle vahvaa osuutta koronakriisin elpymispaketissa.

Koronakriisi on otollista maaperää disinformaation levittämiselle. Koronakriisin myötä olemme törmänneet varmasti kuka mihinkin valeuutiseen, huhuun tai perättömään tietoon. Maailmalla on poltettu koronaviruksen pelossa 5G-torneja ja juotu myrkyllisiä aineita parantumisen tai viruksen ehkäisyn toivossa. Kriisiaikana ihmiset seuraavat uutisia ja kaikkia tiedonlähteitä tavallista enemmän. Siksi onkin tärkeää, että oikea ja totuuspohjainen tieto välittyy tehokkaasti ja tavoittaa laajasti. Euroopan unioni on perustanut sivuston koronaviruksen vastaisista toimista ja rahoittaa Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskusta sekä WHO:ta, jotka pyrkivät tuottamaan taudista ajankohtaista tietoa disinformaation kitkemiseksi. Suomalainen faktantarkistuspalvelu FaktaBaari kysyi minulta ja meppikollegoiltani millaisen kouluarvosanan antaisimme EU:lle korona-aikana hoidetusta infodemiasta. Katso video täältä!

Eurooppa-päivä. Huomenna lauantaina 9.5. vietetään Eurooppa-päivää. Tuolloin tulee kuluneeksi 70 vuotta Ranskan entisen ulkoministerin Robert Schumannin julistuksesta, jota pidetään Euroopan unionin perustamisen alkusysäyksenä. Meiltä mepeiltä on viikon kuluessa kyselty paljon, mikä tekee EU:sta niin tärkeän? Kaikki unionin jäsenmaat sijainnista ja koosta riippumatta tarvitsevat toisiaan. Meillä on suuria, rajattomia ongelmia, joihin tarvitsemme yhteisiä, eurooppalaisia ratkaisuja. Olemme kaikki kohdallamme hyötyneet EU:sta yhteisten sisämarkkinoiden, turvallisuuden ja vapaan liikkuvuuden muodossa. Varsinkin nyt vaikean kriisin aikana on syytä puolustaa eurooppalaista yhtenäisyyttä. Muistetaan siis näin Eurooppa-päivän aikoihin keskittyä myös siihen hyvään, jonka vuoksi olemme osa jotain suurempaa ja merkityksellistä.

Mukavaa viikonloppua, ja lämpimiä hetkiä äitienpäivään!

Elsi