Iisalmen Sanomat: Syntipukista sankariksi

Ilmastopolitiikka tulee näyttämään merkittävää osaa kevään eduskunta- ja eurovaaleissa.

Teema on meille suomalaisille mahdollisuus, koska meillä on tarjota ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjumiseen. Maatalous, metsät ja maakunnat ovat tässä mahdollisuus, eivät uhka.

Puolueiden välillä on selkeitä linjaeroja. Tämä kävi selkeästi ilmi Maaseudun Tulevaisuuden ja MTK:n järjestämässä puheenjohtajatentissä tammikuun alkupuolella.

Yksi niistä liittyi keskittämiseen ja kaupungistumiseen. Kokoomus, vihreät ja vasemmistoliitto ilmoittivat selkeästi haluavansa nopeampaa kaupungistumista ja tukevansa keskittymisen kiihdyttämistä. Puolueet perustelivat tätä juuri ilmastomuutoksen takia.

Pidän maaseudun ja kaupungin välistä vastakkainasettelua haitallisena vastuullisen ilmastopolitiikan toteuttamisen kannalta. Kaupungeissa syntyy eniten päästöjä, jotka katetaan juuri maaseudun hiilinielulla. Maa- ja metsätalous ovat ainoita sektoreita, jotka sitovat enemmän hiiltä kuin tuottavat. Metsät pysyvät hoidettuna ja pellot kasvipeitteisenä vain, jos maaseutumme on elinvoimainen. Maaseudun ja kaupunkien välistä yhteistyötä tarvitaan.

Ilmastonmuutoksen torjunnassa keskeistä onkin tukea jokaisen alueen menestystä luontaisten vahvuuksien kautta. Jokaisella maakunnalla on erityispiirteensä. Meillä Pohjois-Savossa metsätalous on avaintekijä tuomaan ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Metsän ohella maataloudelle on tarjolla sankarin rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa. Pohjois-Savo on Suomen vahvinta maitotalousaluetta, ja nurmipeitteisyyteen pohjautuva maidontuotantomme sitoo hiiltä. Laadukasta maitoamme voi kuluttaa hyvällä omalla tunnolla.

Potentiaalia maaperän hiilensidonnan lisäämiseen on monilla maatalouden tuotantosuunnilla. Porkkana on tässä keppiä parempi väline. Siirtyminen uusiin viljelytekniikoihin edellyttää panostamista innovaatioihin ja sitä, että viljelijöille annetaan konkreettisia kannustimia.

Nyt jos koskaan tarvitaan vastuullisia ja kokoavia voimia. Yksitoikkoinen huutelu kentän laidalta toiselle, toinen toistaan kuuntelematta, ei johda tuloksiin. Suomi on aina ollut malliesimerkki rakentavasta ja ratkaisukeskeisestä työskentelystä ja meidän etumme olisi tuoda se esiin myös ilmastokeskustelussa.

Esimerkiksi metsien hiilinielukeskustelussa ei pidä keskittyä menneisyyden metsänhakkuuprosentteihin, vaan pitää huolta kestävästä metsänhoidosta ja kestävistä investoinneista, mitkä takaavat parhaimman hiilensidonnan. Tähän kaikilla osapuolilla on tarjota ratkaisuja. Yhteispelillä huolehdimme yhteisestä ilmastosta.

Kirjoitus julkaistu Iisalmen Sanomissa 25.1.2019