Keskustelu EU:n aluetukien jakamisesta maakuntien kesken viriää jälleen uuden ohjelmakauden lähestyessä.
On kuultu puheenvuoroja ja vaatimuksia, joissa Etelä- ja Länsi-Suomen rahoitusta tulisi jatkossa kasvattaa Itä- ja Pohjois-Suomen kustannuksella.
Itä- ja Pohjois-Suomi tienaavat noin kaksi kolmasosaa Suomen EU aluetuista, sillä näillä alueilla on EU:n aluepolitiikassa erityisasema harvan asutuksen ja pitkien etäisyyksien tuomien kasvuhaittojen vuoksi.
Onkin valitettavaa, että julkisessa keskustelussa on unohtunut EU:n aluetukien tarkoitusperä. EU:n rakennerahastot perustettiin yli 30 vuotta sitten tavoitteena vähentää alueiden välisiä kehityseroja ja vähiten kehittyneiden alueiden syrjäytyneisyyttä.
Itä- ja Pohjois-Suomi tulevat kiistatta muuta maatamme perässä esimerkiksi työvoiman osallisuudessa, alueelle suuntautuvassa innovaatiorahoituksessa ja väestönkehityksessä mitattuna. Tästä syystä on täysin perusteltua ja EU:n aluepolitiikan hengen mukaista, että valtaosa tuista kohdistetaan näille alueille.
EU-komission vuosi sitten julkaisema monivuotinen budjettiesitys on Suomen kannalta rohkaiseva, sillä luvassa on noin 100 miljoonaa euroa lisää alueiden kehittämiseen vuosille 2021-2027. Tämä lupaa kaikille maakunnille hyvää.
On kansallisesti päätettävissä, kuinka EU:n aluetuet lopulta jaetaan maakuntien kesken. Uudelleenjakoa vaatineet ovat vedonneet muun muassa siihen, että Itä- ja Pohjois-Suomi on viime vuosina kuronut umpeen kehityseroja muuhun maahan verrattuna. Tämä on totta ja hyvä uutinen, mutta samalla myös osoitus siitä, kuinka tärkeä merkitys EU:n aluetuilla on näiden alueiden kehitykselle.
Tällä hetkellä kansalliset rahoitusinstrumentit kohdistuvat jo nyt enemmän Etelä-Suomeen. Myös niiden jakoa täytyy tarkastella uudelleen, jos aluekehitysvaroja ryhdytään jakamaan kansallisesti uusin painotuksin. Koko Suomen voimavarat on hyödynnettävä.
Elsi Katainen
Euroopan parlamentin jäsen (kesk./Renew Europe)
Pielavesi
