Kuntavaaleissa jälleen kerran keskustalle manattu auringonlasku kääntyi auringonnousuksi. Keskustan ajama politiikka puhuttelee ihmisiä, vaikka poliittiset kilpakumppanit ja mediat ovat yrittäneet muuta väittää. Vahva kuntapuolueen asema menetyksistä huolimatta säilyi.
Torjuntavoitto vahvistaa uskoamme omaan viestiimme ja maltin politiikan laajempaan tarpeeseen. Paikallisuus ja arjessa lähellä olevat teemamme puhuttelevat ihmisiä edelleen. Oppositiopuolueiden pyrkimys tehdä näistä valtakunnalliset hallitusvaalit epäonnistui, vaikka hallituspuolueet kärsivätkin tappioita. Keskustan ja puheenjohtaja Saarikon asema hallituksen sisällä jopa parani vaalituloksen myötä.
Puolueiden valta-asetelmat toki muuttuivat vaalien myötä. Kokoomus onnistui saamaan piikkipaikan kolmessa suurimmassa kaupungissa. Yhä useammassa kunnassa on aiempaa enemmän perussuomalaisia ja Liike Nytin jäseniä.
Kuopiossa, josta olin itse ehdolla, keskusta monien yllätykseksi piti asemansa suurimpana puolueena. Vielä tiukempi kisa käytiin Oulussa, missä kokoomus joutui taipumaan keskustan edessä. Kuopiossa todennäköisesti päästään jatkamaan entisellä hyvällä yhteistyön hengellä, joka on vienyt kaupunkia eteenpäin menestyksekkäästi. Toivon Kuopion hyödyntävän aiempaa laajemmin verkostojaan ja ottamaan paikkansa suurten kaupunkien joukossa, tukeutuen koko Kuopion vahvuuksiin. Uskon myös, että joka kunnassa paikallinen päätöksenteko hyötyy mukana olevista kansanedustajista, ministereistä ja mepeistä.
Kuten jo taannoin EU-vaaleissa koko Euroopassa, niin nyt myös Suomessa oikeistopopulistien nousu jäi odotettua maltillisemmaksi. Perussuomalaiset eivät saaneet haluamaansa jytkyä Halla-ahon johdolla. Myöskään pääministeripuolue SDP:n puheenjohtajan vetovoima ei vedonnut kuntatasolla. Vihreiden tulos viestii kenties väsymyksestä ilmasto- ja ympäristölinjausten ehdottomuuteen ja nopeaan läpiajamiseen.
Myös Euroopassa eletään mielenkiintoista vaihetta. Syksyn vaalit Saksassa ja kevään vaalit Ranskassa näyttävät Euroopan suuntaa ja vaikuttavat myös kotimaan politiikan dynamiikkaan ilmastokysymyksistä budjettipolitiikkaan.
Kasvava huoli heikosta äänestysprosentista yhdistää kaikkia puolueita. Syitä on haettu äänestyspäivän sateesta tai paisteesta ja jopa liian pitkästä ennakkoäänestysajasta. Niin tai näin, todelliset syyt ovat syvemmällä ja siksi politiikan toimintatavat, avoimuus sekä keskustelukulttuuri vaativat parantamista. Demokratian ja kaikkien puolueiden etu on, että nukkuvien puolue jää mahdollisimman pieneksi ja entistä useammalla olisi intoa osallistua yhteiseen toimintaan, edes äänestämällä.
Keskusta voi hengähtää hetken, mutta visio eduskuntavaaleihin 2023 pitää olla selvä. Hallituksessa olo pitää osata perustella ihmisille tuloksien kautta ja kuntapolitiikan tekojen on vakuutettava muutkin kuin uskolliset äänestäjät. Tulevat vaalit näyttävät, olemmeko onnistuneet poimimaan auringonnoususta kestävän kasvutarinan ja vakuuttamaan teoillamme keskustan tarpeellisuuden.
