Jälkilöylyjä

Kuntavaaleissa jälleen kerran keskustalle manattu  auringonlasku kääntyi auringonnousuksi. Keskustan ajama politiikka  puhuttelee ihmisiä, vaikka poliittiset kilpakumppanit ja mediat ovat  yrittäneet muuta väittää. Vahva kuntapuolueen asema menetyksistä huolimatta säilyi.

Torjuntavoitto vahvistaa uskoamme omaan  viestiimme ja maltin politiikan laajempaan tarpeeseen. Paikallisuus ja  arjessa lähellä olevat teemamme puhuttelevat ihmisiä edelleen.  Oppositiopuolueiden pyrkimys tehdä näistä valtakunnalliset  hallitusvaalit epäonnistui, vaikka hallituspuolueet kärsivätkin tappioita. Keskustan ja  puheenjohtaja Saarikon asema hallituksen sisällä jopa parani  vaalituloksen myötä.

Puolueiden valta-asetelmat toki muuttuivat  vaalien myötä. Kokoomus onnistui saamaan piikkipaikan kolmessa  suurimmassa kaupungissa. Yhä useammassa kunnassa on aiempaa enemmän  perussuomalaisia ja Liike Nytin jäseniä.

Kuopiossa, josta olin itse ehdolla, keskusta  monien yllätykseksi piti asemansa suurimpana puolueena. Vielä tiukempi  kisa käytiin Oulussa, missä kokoomus joutui taipumaan keskustan edessä.  Kuopiossa todennäköisesti päästään jatkamaan entisellä hyvällä yhteistyön hengellä, joka on vienyt kaupunkia eteenpäin  menestyksekkäästi. Toivon Kuopion hyödyntävän aiempaa laajemmin  verkostojaan ja ottamaan paikkansa suurten kaupunkien joukossa,  tukeutuen koko Kuopion vahvuuksiin. Uskon myös, että joka kunnassa paikallinen päätöksenteko hyötyy mukana olevista kansanedustajista,  ministereistä ja mepeistä.

Kuten jo taannoin EU-vaaleissa koko Euroopassa,  niin nyt myös Suomessa oikeistopopulistien nousu jäi odotettua  maltillisemmaksi. Perussuomalaiset eivät saaneet haluamaansa jytkyä  Halla-ahon johdolla. Myöskään pääministeripuolue SDP:n puheenjohtajan vetovoima ei vedonnut kuntatasolla. Vihreiden tulos  viestii kenties väsymyksestä ilmasto- ja ympäristölinjausten  ehdottomuuteen ja nopeaan läpiajamiseen.

Myös Euroopassa eletään mielenkiintoista  vaihetta. Syksyn vaalit Saksassa ja kevään vaalit Ranskassa näyttävät  Euroopan suuntaa ja vaikuttavat myös kotimaan politiikan dynamiikkaan  ilmastokysymyksistä budjettipolitiikkaan.

Kasvava huoli heikosta äänestysprosentista  yhdistää kaikkia puolueita. Syitä on haettu äänestyspäivän sateesta tai  paisteesta ja jopa liian pitkästä ennakkoäänestysajasta. Niin tai näin,  todelliset syyt ovat syvemmällä ja siksi politiikan toimintatavat, avoimuus sekä keskustelukulttuuri vaativat parantamista.  Demokratian ja kaikkien puolueiden etu on, että nukkuvien puolue jää  mahdollisimman pieneksi ja entistä useammalla olisi intoa osallistua  yhteiseen toimintaan, edes äänestämällä.

Keskusta voi hengähtää hetken, mutta visio  eduskuntavaaleihin 2023 pitää olla selvä. Hallituksessa olo pitää osata  perustella ihmisille tuloksien kautta ja kuntapolitiikan tekojen on  vakuutettava muutkin kuin uskolliset äänestäjät. Tulevat vaalit näyttävät, olemmeko onnistuneet poimimaan auringonnoususta  kestävän kasvutarinan ja vakuuttamaan teoillamme keskustan  tarpeellisuuden.

Elsi Katainen
MEP, Euroopan parlamentin jäsen
+32 (0) 2 28 45361
elsi.katainen@europarl.europa.eu