Euroopan parlamentti äänesti Strasbourgissa saksalaisen Ursula von der Leyenin nimityksestä komission uudeksi puheenjohtajaksi tällä viikolla. Äänestys oli tiukka, sillä von der Leyen sai parlamentin enemmistön taakseen lopulta vain yhdeksän äänen turvin.
Valinta on kuitenkin historiallinen, sillä von der Leyen on kautta aikojen ensimmäinen nainen komission johdossa. Toivon, että hänestä EU saa seuraavalle viidelle vuodelle tasapainottavan johtajan ja kokoavan voiman, joka pystyy saamaan jäsenmaat yhteiselle linjalle suurissa yhteisissä haasteissamme.
Myös Suomella on puheenjohtajamaana keskeinen rooli EU:n tulevaisuuden rakentamisessa.
Suomi saa puolivuotisen tehtävän hankalaan aikaan, sillä se osuu monin tavoin merkittävään taitekohtaan. Uusi parlamentti on juuri aloittanut kautensa, uutta komissiota vasta muodostetaan ja samanaikaisesti pöydällä on asioita ilmastotavoitteiden kiristämisestä Brexitiin.
Suomi pyrkii puheenjohtajana löytämään sovun myös EU:n seuraavan seitsenvuotisen budjetin raameista. Neuvotteluissa on löydyttävä varat niin maatalouden ja aluekehityksen kuin myös uusien painotusten rahoittamiseen mm. turvallisuudessa ja tieteessä. Suomen ratkaisukeskeiseen tapaan hoitaa asioita luotetaan Unionissa lujasti.
Pääministeri Antti Rinne (sdp.) esitteli keskiviikkona Suomen puheenjohtajuuskauden painopisteitä parlamentin istunnossa. Itse jäin kaipaamaan Suomen kovin yleiseksi jääneisiin teemoihin konkreettisempia esimerkkejä EU:n ilmastojohtajuuden edistämiseksi sekä ruokaturvan varmistamiseksi. Suomella on puheenjohtajamaana poikkeukselliset näytöt siitä, että metsistä ja pelloilta löytyy ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjuntaan, ilman että niitä tarvitsee museoida.
Käytännönläheiset ratkaisut on vietävä EU:n päättäviin pöytiin nyt, jotta meille tärkeät asiat jäävät elämää Suomen myös puheenjohtajakauden päättymisen jälkeen.
Muutosten tuulet toivat mukanaan parlamentin uudet sisäiset voimasuhteet, joiden asettuminen vie vielä aikaa. Keskustaoikeistoryhmä EPP on perinteisesti nojannut Saksan ja Ranskan vahvoihin oikeistopuolueisiin, mutta vaalien jälkeen ryhmä menetti paikkoja ja samalla itäeurooppalaistui vahvasti. Tässä ryhmässä valta valui lännestä itään. Toinen merkittävä muutos tapahtui sosialistien ryhmittymässä, missä perinteisesti valtaa ovat pitäneet Pohjoismaiset sosiaalidemokraatit. Nyt ryhmästä löytyy vahva eteläeurooppalainen blokki. Kuinka tämä vaikuttaa Euroopan Unioniin, jossa taloudellisesti on nojattu pohjois- ja länsi-eurooppalaisiin talous- ja oikeuskäsitteisiin, jää nähtäväksi. Vaalien voittaja oli paikkamääräänsä rutkasti kasvattanut allekirjoittaneen Renew -ryhmittymä, joka nojaa vahvasti länsieurooppalaisiin voimiin. Nyt jos koskaan, keskiryhmittymällä on vahva paikka vaihtoehdon ja sovittelevan ratkaisun tarjoajana.
Kolumni julkaistu Kainuun Sanomissa 19.7.2019
