Suomenmaa : Kohti yksinkertaisempaa ja joustavampaa maatalouspolitiikkaa

Ihmiset haluavat yhä laadukkaampaa ruokaa. Ilmastonmuutos, muuttuneet sääolosuhteet ja tiukentuvat terveys, laatu- ja ympäristövaatimukset asettavat uusia haasteita ruokamme tuottajille. Tämä yhdistettynä maatalousmarkkinoiden vapauttamiseen on aiheuttanut sen, että tuottajien asema ruokaketjussa on heikentynyt ja moni viljelijä taistelee elannostaan joka päivä. Tämä yhtälö pitää ratkaista Suomen hyväksi, kun EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa (YMP) uudistetaan. Tilannetta ei helpota Brexit, joka vie lähes kymmenesosan EU:n budjetista.

Tulevan uudistuksen lähtökohtana on oltava, että EU tukee maataloustuotantoa kaikilla EU:n alueilla, huomioiden epäsuotuisien alueiden poikkeusolosuhteet, johon Suomi kuuluu.  On tärkeää, että Suomen neuvottelemat erityisehdot säilyvät, ja että saamme jatkossakin maksaa vapaaehtoisia tuotantoon sidottuja tukia, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä erityisesti maidon- ja naudanlihantuotannollemme. Myös metsäbiotalouden roolia EU:n tukiohjelmissa on vahvistettava.

Tuottajat kärsivät EU:n byrokratian rattaissa. Säilyttääkseen uskottavuutensa, EU:n on pystyttävä yksinkertaistamaan maatalouspolitiikan käytäntöjä. Kannatan komission ehdottamaa uutta tukimallia, joka jättäisi jäsenmaille lisää soveltamisvapautta maatalouspolitiikan käytäntöihin. Tällainen lähestymistapa ei saa kuitenkaan aiheuttaa valvonnan monimutkaistumista entisestään, mikä asettaa vastuuta myös kotimaan viranomaisille.

Tärkeintä uudistuksessa on katsoa tulevaisuuteen. EU tarvitsee kilpailukykyä edistäviä toimia, nuorten viljelijöiden aseman ja sukupolvenvaihdosten edistämistä sekä EU:n korkeiden ruuan laatu- ja eläintenhyvinvointi standardien huomioimista maataloustuotteiden kansainvälisessä kaupassa.

Näihin teemoihin liittyen olen jättänyt kymmeniä tarkistusehdotuksia parlamentin alustavaan kantaan, josta neuvotellaan Brysselissä seuraavan kahden kuukauden ajan eri poliittisten ryhmien välillä. Kun Euroopan komissio julkaisee YMP:n uudistusta käsittelevät lakiehdotukset touko-kesäkuun vaihteessa, alkaa kevääseen 2019 ulottuva tiivistahtinen lainsäädäntötyö. Aion olla tässä työssä aktiivisesti mukana Suomen etua puolustamassa maatalousvaliokunnan jäsenenä Euroopan parlamentissa.

Täällä Bryssel – kolumni julkaistu Suomenmaassa 28.3.2018