Tiedote 10.6.2021
Euroopan komissio on vastannut europarlamentaarikko Elsi Kataisen (kesk./RE) kirjalliseen kysymykseen talvimerenkulun huomioimisesta osana EU:n pian uudistuvaa päästökauppaa. Kysymys on tärkeä viennistä ja meriyhteyksistä riippuvaiselle Suomelle.
”Vastaus antaa toivon kipinää. Ilmastokomissaari Timmermans tunnustaa tasapuolisten toimintaolosuhteiden merkityksen ja kertoo, että vaikutustenarvioinnissa kiinnitetään huomiota jäsenmaihin, jotka ovat erittäin riippuvaisia meriyhteyksistä. Suomi kuuluu tähän joukkoon”, Elsi Katainen arvioi.
Täysin komission vastaus ei Kataista kuitenkaan tyydytä.
”Vastaus jää harmittavan epäselväksi siltä osin, aikooko komissio huomioida päästökaupassa talviolosuhteista johtuvan alusten korkeamman polttoainekulutuksen ja nähdäänkö tämä seikka kilpailun kannalta merkityksellisenä. Vaikuttamistyötä on jatkettava vahvasti”, Katainen toteaa.
Komissio julkaisee ehdotuksen meriliikenteen päästökaupasta 14. heinäkuuta.
P-002151/2021
Varapuheenjohtaja Frans Timmermansin
Euroopan komission puolesta antama vastaus
(8.6.2021)
Komissio on Euroopan vihreän kehityksen ohjelman[1] ja ilmastotavoitesuunnitelmaa koskevan tiedonannon[2] mukaisesti sitoutunut laajentamaan Euroopan päästökauppaa meriliikennealalle ja aikoo esittää ehdotuksensa heinäkuun 2021 puolivälissä. Komissio valmistelee parhaillaan EU:n päästökauppajärjestelmän[3] muutoksen vaikutustenarviointia. Tavoitteena on arvioida, miten nykyistä lainsäädäntöä voidaan tiukentaa ja laajentaa vuoteen 2030 ulottuvien kunnianhimoisempien ilmastotavoitteiden mukaisesti.
Vaikutustenarvioinnin tavoitteena on tarkastella erilaisia toimintavaihtoehtoja sen varmistamiseksi, että EU:n politiikkatoimet suunnitellaan mahdollisimman tehokkaasti ja tuloksellisesti. Komissio pyrkii erityisesti kehittämään järjestelmän, jolla varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille toimijoille, rajoitetaan hallinnollista rasitetta ja säilytetään EU:n elinkeinoelämän kilpailukyky. Yhtenä ohjaavana periaatteena on yhdenvertainen kohtelu, mikä tarkoittaa sitä, että poikkeukset tai erityiskohtelu on perusteltava esimerkiksi selkeällä kilpailun vääristymisellä. Tästä syystä vaikutustenarvioinnissa analysoidaan meriliikennealan päästökaupan mahdollisia vaikutuksia EU:n sisämarkkinoihin ja kauppaan ottaen huomioon myös ne EU:n jäsenvaltiot ja alueet, jotka ovat erittäin riippuvaisia merenkulusta.
Komission aikomuksena on, että meriliikenteen päästökaupassa sovelletaan meriliikenteen hiilidioksidipäästöjen tarkkailua, raportointia ja todentamista koskevan asetuksen (EU) 2015/757[4] mukaisesti raportoituja päästömääriä. Asetus tarjoaa yrityksille mahdollisuuden tarkkailla aluksen jääluokkaa ja navigointia jääolosuhteissa ja antaa niistä tietoja.
Kirjallisesti vastattava ensisijainen kysymys P-002151/2021 komissiolle
työjärjestyksen 138 artikla
Elsi Katainen (Renew)
Aihe: Talvimerenkulun huomiointi päästökaupassa
Euroopan komissio aikoo esittää kesäkuussa 2021 merenkulun lisäämistä EU:n päästökauppajärjestelmään osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa. Moni syrjäinen EU-maa, kuten Suomi, on täysin riippuvainen merenkulkuyhteyksistä. Suomen viennistä 90 prosenttia ja tuonnista 80 prosenttia kulkee meritse. Syrjäisen sijainnin lisäksi Suomea haastaa talviolosuhteet meren ja satamien ollessa jäässä kolmasosan vuodesta. Aluksen kulkeminen paksun jääpeitteen läpi vaatii paitsi erityisiä rakenteita ja isoja konetehoja myös enemmän polttoainetta, mikä aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia. Mikäli talvimerenkulun erityispiirteitä ei huomioida ehdotuksen valmistelussa, voi merenkulun ulottaminen päästökauppaan asettaa eri jäsenmaat epäreiluun asemaan.
Miten Euroopan komissio aikoo huomioida talvimerenkulun vaatimukset EU:n päästökaupan laajentamisessa niin, että tasavertaiset kilpailuedellytykset säilyvät Euroopassa?
