TIEDOTE 27.5.2020
Julkaistavissa heti
Europarlamentaarikko Elsi Katainen (kesk./Renew Europe) jätti Euroopan unionin komissiolle kirjallisen kysymyksen valkoposkihanhista ja EU:n joustamattomasta lintudirektiivistä, jonka mukaan valkoposkihanhi on suojeltava laji.
– Tällä hetkellä lintudirektiivi ei palvele tarkoitustaan. Valkoposkihanhia ei saa metsästää, vaikka laji ei selvästikään vaatisi suojelua Suomessa. Hanhikantaa säätelemällä viljelijät voisivat välttyä satojen menetyksiltä, ulkoilualueet pysyisivät käyttökelpoisina ja miljoonien vahingonkorvauksia ei tarvitsisi maksaa valtion pussista, Katainen perustelee kysymystään.
Satovahinkojen lisäksi valkoposkihanhien uloste ja aggressiivinen käytös ovat aiheuttaneet haittaa ihmisille yleisillä ulkoilupaikoilla, puistoissa ja uimarannoilla.
– Valkoposkihanhen pitäminen suojeltujen lintujen listalla rappeuttaa luonnonsuojelupolitiikan hyväksyttävyyttä ihmisten silmissä, kun lajia, joka ei enää hetkeen ole ollut uhanalainen, ylisuojellaan edelleen, Katainen linjaa.
EU:n lintudirektiivissä käsitellään kaikkien luonnonvaraisina elävien lintulajien suojelua EU:n alueella. Tavoitteena direktiivillä on suojella lajeja, mutta myös säädellä niiden hyödyntämistä. Direktiivi ei kuitenkaan tällä hetkellä huomioi lajien mahdollista muuttumista uhanalaisista elinvoimaisiksi.
– Valkoposkihanhi on esimerkki tällaisesta lajista, joka on ollut uhanalainen, mutta on nykyään elinvoimainen. Kannan nopea kasvu on aiheuttanut suuria vahinkoja suomalaisille viljelijöille, joiden viljelyksillä kymmenet ja jopa sadat tuhannet valkoposkihanhet muuttomatkoillaan keväisin ja syksyisin ruokailevat tuhoten koko kasvavan sadon, Katainen toteaa.
Euroopan komission on vastattava Elsi Kataiselle kirjallisesti 3 viikon kuluessa. Kirjallinen kysymys on luettavissa alla.
Lisätiedot:
Elsi Katainen p. 050 5122362
Euroopan parlamentin jäsen
Kysymys EU-komissiolle:
Lintudirektiivin joustamattomuus lajin muuttuessa uhanalaisesta elinvoimaiseksi
Lintudirektiivissä käsitellään kaikkien luonnonvaraisina elävien lintulajien suojelua EU:n alueella. Tavoitteena direktiivillä on suojella lajeja, mutta myös säännellä niitä ja niiden hyödyntämistä. Direktiivin I liitteessä määritellään suojelua vaativat lajit ja II liitteessä lajit, joiden metsästäminen sallitaan unionin alueella tai joissain sen jäsenmaissa. Direktiivi ei kuitenkaan huomioi lajien muuttumista uhanalaisista elinvoimaisiksi.
Valkoposkihanhi (branta leucopsis) on esimerkki tällaisesta lajista, joka on ollut uhanalainen, mutta on nykyään elinvoimainen. Syksyllä 2019 esimerkiksi Suomessa kannan kooksi laskettiin 33 700 ja kokonaismäärä on jo vuosia kasvanut 10 prosentin vuosivauhtia. Kannan kasvu on aiheuttanut merkittäviä vahinkoja suomalaisille viljelijöille, joiden viljelyksillä kymmenet ja jopa sadat tuhannet valkoposkihanhet muuttomatkoillaan keväisin ja syksyisin ruokailevat tuhoten koko kasvavan sadon. Valkoposkihanhien uloste ja aggressiivinen käytös on aiheuttaneet haittaa ihmisille myös yleisillä ulkoilupaikoilla, puistoissa ja uimarannoilla. Valkoposkihanhet aiheuttavat ohikulkumatkoillaan ja oleskelullaan haittaa myös muualla Euroopassa, kuten Ruotsissa, Virossa ja Alankomaissa.
Lintudirektiivi ei siis tässä yhteydessä palvele tarkoitustaan. Hanhikantaa säätelemällä voitaisiin välttyä satojen menetyksiltä, ulkoilualueiden käyttökelvottomuudelta sekä miljoonien eurojen vahinkokorvauksien maksuilta. Lintudirektiivin joustamattomuus rappeuttaa luonnonsuojelupolitiikan hyväksyttävyyttä kansalaisten silmissä, kun lajia, joka on elinvoimainen, ylisuojellaan.
Haluaisinkin kysyä komissiolta:
- Miksei lintudirektiivissä huomioida tilannetta, jossa uhanalaiset lajit muuttuvatkin elinvoimaisiksi?
- Miksi valkoposkihanhi on EU:n erityisesti suojeltavien lajien listalla, kun se ei selkeästi ole enää uhanalainen laji?
- Harkitseeko komissio valkoposkihanhen siirtämistä pois lintudirektiivin I liitteestä liitteeseen II, että sitä voitaisiin tietyissä maissa kohdella riistalintuna?
