MEP Elsi Katainen: Mitä väliä on eurovaaleilla?

Eurovaalit häämöttävät jo muutaman viikon päässä. Vaikka moni kokee jo jonkin sortin vaaliähkyä uuden eduskunnan ja hallitustunnustelujen myötä, rohkenen vielä nostaa joukkoon kolmannen ja esittää muutaman painavan syyn sille, miksi jokaisen yläsavolaisen ja itäsuomalaisen kannattaa käyttää ääntään toukokuun 26. päivä.

Minulta usein kysytään, mitkä EU-päätökset ovat vaikuttaneet suomalaisiin konkreettisesti. Vastaus on, että aika lailla kaikki. Suurin osa kansallisesta politiikastamme nojaa EU:ssa tehtyihin päätöksiin. Jos onnistumme tekemään EU:ssa asiat oikealla tavalla, ei kotimaan toimeenpanossa tarvitse pähkäillä tarpeettomien direktiivien ja asetusten kanssa.

EU:ssa ei uudisteta sosiaaliturvaa tai peruspalveluja, koska EU:lla ei ole näissä asioissa päätäntävaltaa – ja hyvä niin. Sen sijaan EU:n kovassa ytimessä ovat esimerkiksi maatalous ja alueiden kehittäminen, koska ne muodostavat leijonanosan EU:n budjetista. Molemmat ovat uudistumassa ensi kaudella ja kovat väännöt ovat edessä. 

Meille itäsuomalaisille näillä sektoreilla on paljon pelissä. Yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksessa haetaan kompromissia muun muassa sille, millaisia ympäristötoimia tuottajilta jatkossa vaaditaan ja millaisia tukia maksetaan.  

EU:n myöntämät aluekehitysvarat määrittävät pitkälti sitä, minkä verran ja mihin maakunnillamme on varaa investoida. Tulevalla kaudella on varmistettava, että Itä- ja Pohjois-Suomen harvaan asutukseen liittyvät olosuhdetekijät tunnustetaan edelleen EU:n aluepolitiikassa.Tärkeää on myös se, että Suomi onnistuisi jatkossa kotiuttamaan paremmin varoja EU:n yhteisestä budjetista liikennehankkeisiin. Saavutettavuus on keskeinen kasvua haittaava tekijä seudullamme.

Varmaa on, että metsistä saamme vääntää muun Euroopan kanssa ensi vaalikaudella. EU:lla ei ole varsinaista metsäpolitiikkaa, mutta jo tällä kaudella on nähty aloitteita ilmasto- ja energiasektorilla, joilla on ollut vaikutusta myös metsien hoitoon ja käyttöön. Metsien monipuolista käyttöä ei monen maan edustaja kunnolla ymmärrä, ja siksi suomalaisilla mepeillä on asiassa korostunut vastuu. Euroopan metsäisimmän maan edustajina meitä myös kuunnellaan. 

Näen itäsuomalaisittain tärkeänä myös sen, että petopolitiikka saadaan uuden parlamentin työpöydälle pikimmiten, jotta susien vaeltelu pihapiireissä saadaan loppumaan. Kantojen hoito ja suojelumääräykset tulevat nekin pitkälti EU:sta.

Koko Suomea isompia haasteita riittää myös ratkottavana. Osataanko maahanmuuttopolitiikassa vetää vieläkään yhtä köyttä? Mitä Brexitin jättämälle budjettiaukolle tehdään? Miten vahvistaisimme  yhteistä kauppapolitiikkaa niin, että viennistä riippuvaisena Suomikin pärjäisi.

Ei suinkaan ole yhdentekevää millaista politiikkaa suomalaiset puolueet eurovaaleissa ajavat. Linjoja on monia, mutta lopulta kansalaiset päättävät. Toivottavasti mahdollisimman moni haluaa äänioikeuttaan käyttää. 

Kolumni julkaistu  Iisalmen Sanomissa 4.5.2019.