Tiedote 14.3.2018
Julkaistavissa heti
MEP Elsi Katainen: Parlamentin budjettikanta toiveajattelua, mutta tukee osittain Suomen tavoitteita
Euroopan parlamentti linjasi tänään alustavat kantansa EU:n tulevaan rahankäyttöön. Euroopan parlamentin jäsen Elsi Katainen on tyytyväinen parlamentin linjauksiin koskien maatalouden ja aluekehityspolitiikan rahoitusta. EU:n rahoitustason nostoa nykyisestä 1 prosentista jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta 1,3 prosenttiin Katainen pitää haaveiluna.
– Olen tyytyväinen, ettei parlamentti halua leikata alue- ja maatalousbudjettien rahoitusta, jotka ovat Suomelle tärkeitä aloja. Äänestin näiden ehdotusten puolesta, mutta loppuäänestyksessä tyhjää, sillä en hyväksy EU:n kokonaisrahoituksen tason nostoa 1,3 prosenttiin, linjaa tuore MEP Strasbourgin täysistuntoviikolta.
– Seuraavaksi on vaikutettava maatalous- ja aluekehityslainsäädäntöjen sisältöihin niin, että Suomi saa hyvin vastinetta maksamilleen jäsenmaksuille. EU:n on tehtävä entistä aluelähtöisempää politiikkaa, jossa esimerkiksi Suomen harva asutus, olosuhteet ja pitkät välimatkat huomioidaan, Katainen jatkaa.
Euroopan parlamentti hyväksyi tänään laajalla enemmistöllä mietinnöt koskien EU:n tulevaa rahoituskehystä ja EU:n omien varojen käyttöä, joilla parlamentti pyrkii vaikuttamaan EU:n komission tuleviin lakiesityksiin. Parlamentti vaatii mietinnössään EU:n rahoitustason nostoa jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta nykyisestä 1 prosentista 1,3 prosenttiin, jonka toteutumista Katainen ei kannata ja jota hän pitää haaveiluna.
– Luultavasti komission esitys tulee leikkaamaan EU:n budjettia, koska rahoittajat eli jäsenmaat ovat kriittisiä EU:n rahoituksen lisäämiselle. Jäsenmaiden on mielestäni oltava valmis maltilliseen rahoitustason nostoon, sillä Brexitin tuoma aukko pitää täyttää. 1,1 prosentin taso lienee realistinen, sillä EU:n toiminnassa on myös tehostamisen varaa. Pidän Suomen joustavaa lähestymistapaa tässä asiassa järkevänä, Katainen arvioi.
Parlamentti linjasi myös EU:n monivuotisen rahoituskehyksen pituudesta tavoitellen pitkää 10 vuoden mallia, jossa olisi viiden vuoden jälkeen isompi välitarkastelu. Katainen ei näe nykyisessä seitsemän vuoden mallissa muutostarvetta, mutta pitää parlamentin ehdottamaa pidempää mallia EU:n toimintaa vakauttavana tekijänä.
Euroopan komissiolta odotetaan lainsäädäntöehdotusta tulevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä (ns. instituutioiden välinen sopimus) toukokuun alkupuolella sekä ehdotuksia sektorikohtaisesta lainsäädännöstä, kuten maatalous- ja koheesiopolitiikasta, touko-kesäkuussa.
Lisätietoja:
Elsi Katainen
Euroopan parlamentin jäsen (MEP)
+358 505122362
