Elsin viikkokirje 23.3.2018
Tervehdys Brysselistä!
Tämä viikko on vierähtänyt valiokuntatyön parissa. Euroopan parlamentin kokousrytmitys poikkeaa eduskunnan työstä, sillä työviikot on jaettu valiokunta-, ryhmä- ja täysistuntoviikkoihin.
Maanantaina olin ensimmäistä kertaa äänestämässä maatalousvaliokunnan istunnossa, jossa käsittelimme EU:n strategiaa proteiinipitoisille kasveille. Strategia on mielestäni hyvä ja tarjoaa uusia ratkaisuja alan haasteisiin. Toki kokonaisuus sisältää herkkiäkin osia, liittyen esimerkiksi GMO-kasveihin ja torjunta-aineiden käyttöön.
Työviikko on kytkeytynyt monella tapaa yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistukseen. Vaikuttamistyötä tehdään monella tasolla, niin Euroopan parlamentissa kuin maiden hallitusten toimesta. EU:n jäsenmaiden maatalousministereistä koostuva maatalousneuvosto kokoontui maanantaina Brysselissä. Kokouksessa Suomea edusti maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. Maamme hallituksen on oltava keskusteluissa aktiivinen jatkossakin. Rahoitusväännöt tulevat olemaan kovat lähikuukausien aikana.
Jäsenmaiden välisen väännön lisäksi parlamentissa laaditaan juuri mietintöä, jossa me mepit otamme kantaa maatalouspolitiikan tulevaisuuteen. Olen jo tähän mennessä saanut monia kyseenomaiseen aihepiiriin kuuluvia vastuita. Maatalousvaliokunnassa toimin ryhmän neuvottelijana eli ”varjona” globalisaation hallintaan liittyvään lausuntoon, joka käsittelee ruokamarkkinoiden toimintaa. Olen lisäksi tyrkyllä ryhmän neuvottelijaksi epäreiluja kauppatapoja eli ruokaketjun toimintaa koskevaa EU-lainsäädäntöä käsittelevään mietintöön. Kansainvälisen kaupan valiokunnassa toimin ryhmän neuvottelijana yhteisen maatalouspolitiikan uudistusta käsittelevän mietinnön lausuntoon.
Tällä viikolla vaikuttamistyö siirtyi uuteen vaiheeseen, kun saimme maatalousvaliokunnan jäseninä jättää omat muutosehdotuksemme mietintöluonnokseen. Lopullinen mietintö muodostaa parlamentin ennakoivan kannan komission touko-kesäkuun vaihteessa julkaistaviin lainsäädäntöehdotuksiin.
Laadin mietintöön 36 muutosehdotusta, joille sain tukea eri jäsenmaita ja puolueita edustavilta kollegoilta. Muilta mepeiltä saatu tuki lisää ehdotusten vaikuttavuutta seuraavassa vaiheessa, kun eri puolueryhmien neuvottelijat alkavat hioa parlamentin lopullista kantaa maatalouspolitiikan uudistukseen.
Muutosehdotukseni lähtevät siitä, että EU tukee maataloustuotantoa jatkossakin kaikilla alueilla. Halusin painottaa pohjoisia olosuhteita, jotka tulee ottaa huomioon tukipolitiikassa entistä paremmin. Samalla varmistaisimme sen, että Suomen saanto maataloudessa pysyy vahvana tulevaisuudessa.
Lisäksi muutosehdotuksissa korostetaan metsä- ja biotaloutta, jotka ovat kaiken a ja o maaseudun kehittämisessä. Nämä lisäykset tulevat todella tarpeeseen, sillä parlamentin alustava kannanotto ei maininnut metsäbiotaloutta kertaakaan! On tärkeää, että metsäbiotalouden kasvava merkitys noteerataan EU:ssa ja sen tukipolitiikassa. Tämän viikon keskiviikkona vietettiin maailman metsäpäivää. Metsät ja luonto ovat erottamaton osa suomalaisuutta.
Muutosehdotuksissa on myös konkreettisia esityksiä byrokratian purkamiseen. Kaikki tiedämme, millainen hallinnollinen taakka viljelijöillä on. Pari vuotta sitten Kiuruvedellä laadittiin byrokratian pyykkinaru, joka konkreettisella tavalla kertoo remontin tarpeen. EU:n maatalouspolitiikan tuleva tukimalli pitää laatia siten, että jäsenmaille jää enemmän liikkumavaraa käytännön toteutukseen. Byrokratian purkamisen lisäksi tarvitsemme kilpailukykyä edistäviä toimia, mikä tarkoittaa esimerkiksi sukupolvenvaihdoksen edistämistä maatiloilla.
Maatalouspolitiikan uudistusta käsiteltiin tällä viikolla myös kansainvälisen kaupan (INTA) valiokunnassa. Toimin ryhmämme vastaavana, kun kansainvälisen kaupan valiokunta antaa lausuntonsa maatalousvaliokunnalle.
Toimin puheenjohtajana kansainvälisen kaupan Venäjä – työryhmässä eli vastaan parlamentille Venäjän kauppaan liittyvistä kysymyksistä. Vaikka Venäjän talous kasvaa, rajoittavat poliittiset kriisit yhteistyötä EU:n ja Venäjän välillä. Maatalouspakotteet ovat edelleen voimassa ja niiden osalta komissio tekee jatkuvaa arviota sen suhteen, miten tilanne kompensoidaan viljelijöille.
Kansainvälisen kaupan valiokunnan agendalla olivat viikon aikana myös USA:n terästullit ja Brexit. Kirjoitin tällä viikolla Iisalmen Sanomien kolumnissa kansainvälisen kaupan merkityksestä. Kolumni on luettavissa nettisivuillani. https://www.elsikatainen.fi/uutiset.html?126124
Torstaina keskustelimme suomalaisten meppikollegoiden kanssa mm. Venäjän ja EU:n välisestä yhteistyöstä ja Venäjän presidentinvaaleista YLE Puheen Politiikkaradiossa. Ohjelman voit kuunnella kokonaisuudessaan täältä.
https://areena.yle.fi/1-4377884
Toivotan kaikille viikkokirjeen lukijoille leppoisaa viikonloppua!
Ystävällisin terveisin,
Elsi
