20 vuotta kestäneet EU:n ja Etelä-Amerikan Mercosur-maiden (Brasilia, Argentiina, Uruguay, Paraguay) väliset kauppaneuvottelut saatiin päätökseen kesäkuun lopussa. Kyse on EU:n historian suurimmasta kauppasopimuksesta, jolla on mittavat vaikutukset myös Suomen vientiteollisuuten ja maatalouteen.
Mercosur-sopimuksen myötä on syntymässä 780 miljoonan asukkaan vapaakauppa-alue. Se vastaa noin neljännestä maailman bruttokansantuotteesta. Volyymit ovat valtavia, sillä EU vei viime vuonna Mercosur-maihin 43 miljardin euron edestä tuotteita. Kyse ei ole vain kaupasta, sillä sopimus on EU:lle myös strategisesti merkittävä. Sen avulla EU luo syvemmät suhteet suuriin kehittyviin maihin ja talouksiin, joihin kauppasotaa käyvät USA ja Kiina pyrkivät tahoillaan vaikuttamaan.
Minulta on viime viikkoina kysytty, miten aion äänestää Mercosur-sopimuksen osalta. Sopimuksesta on kirjoitettu sävyyn, jonka mukaan se olisi tulossa pian voimaan. Näin ei kuitenkaan ole, sillä edessä on vielä vuosia kestävä lainopillinen tarkistus. Vasta sitten sopimus siirtyy EU-maiden hyväksyttäväksi, ja lopuksi Euroopan parlamentin äänestykseen. Teen päätökseni vasta, kun kattava vaikutustenarvio on tehty.
Vielä on epävarmaa, saadaanko sopimus tällä kaudella voimaan, sillä se on jo nyt herättänyt runsaasti epäilyjä. Huoli on ollut suurta varsinkin maataloustuottajien keskuudessa, eikä syyttä. Sopimuksen myötä eteläamerikkalaisen naudanlihan tuontikiintiötä ollaan kasvattamassa jopa 99 miljoonaan kiloon. Toisaalta uusia markkinoita avautuu suomalaisellekin maito-, juusto ja makeisteollisuudelle.
Olen huolissani erityisesti elintarviketurvallisuuden tasosta Mercosur-maissa. Tuoreessa muistissa ovat mädän lihan skandaalit Brasiliassa. Itse sopimuksen osalta toivoa antaa se, että tuontituotteiden on noudatettava eurooppalaisia tuotantosääntöjä ja elintarviketurvallisuusstandardeja. Viranomaisille ja päättäjille jää tässä valtava vastuu.
Mikäli sopimus saatetaan voimaan, on pidettävä huolta, että tuontivalvonta on äärimmäisen tiukkaa ja etteivät kasvavat lihatonnit päädy Eurooppaan kertarysäyksellä markkinoita vääristäen. Vahinkoa kärsineille tuottajille on maksettava asianmukainen korvaus ja ruuan alkuperämerkintöjä sekä jäljitettävyyttä on kiristettävä. Kuluttujana jokainen meistä voi jo nyt suosia kotimaista ruokaa, mikä on taatusti kestävin ja laadukkain valinta.
Täällä Bryssel julkaistu Suomenmaassa 9.8.2019
