Missä menee raja?

Vain vuosi sitten Yhdysvalloissa Donald Trumpin kannattajat valtasivat maan parlamenttitalon, jolloin ihmisiä kuoli ja loukkaantui ja vaaleilla valitut kansanedustajat joutuivat hengenvaaraan. Tapahtumat jättivät pysyvän jäljen koko länsimäisen yhteiskunnan historiaan ja varsinkin Yhdysvaltojen demokratian uskottavuuteen. Invaasio demokratian ytimeen sai alkunsa Trumpin lietsonnasta, kun hän kiisti demokraattisen vaalituloksen.

Euroopasta katsottuna Yhdysvaltain kehitys voi vaikuttaa hurjalta, mutta meidänkään ei pidä ottaa kohtalaisen vakaata tilannettamme itsestään selvyytenä. Jo kolmatta vuotta jatkuva koronakriisi on repinyt yhteiskuntaa, eikä se ole tehnyt hyvää mielipiteenvapaudelle, demokratialle tai oikeusvaltiokehitykselle.

Olemme nähneet päiviä jatkuneet Convoy-mielenosoitukset, jotka vaativat koronarajoitusten purkua, bensan hinnan alennusta ja hallituksen eroa. Mielenosoittajat eivät ole tarjonneet ratkaisuja, jotka toisivat lisäarvoa julkiseen keskusteluun. Vastaavia Mannerheimintien tukkimisia on nähty aiemminkin esimerkiksi Elokapinan muodossa.

Sisäministeri Krista Mikkonen kertoi sunnuntaina hyväksyvänsä kansalaistottelemattomuuden yhtenä keinona vaikuttaa, kunhan tekijät itse kantavat vastuun ja seuraamukset teoistaan. Lausunto on todella kyseenalainen sisäisestä turvallisuudesta vastaavalta ministeriltä ja pistää miettimään, mihin suuntaan demokratiamme on menossa. Onko median valinnoissa ja päätöksenteossa tultu tilanteeseen, jossa äänekkäin huutokuoro saa viestinsä perille. Mielestäni tällaisessa kansalaistottelemattomuudessa kyse on lakien tietoisesta rikkomisesta, jota ei pidä hyväksyä eikä siihen kannustaa.

Luottamus päätöksentekoon on koetuksella. Kysymys koronapassista on jakanut ihmisiä eri leireihin, ja kokonaiset ammattikunnat on rajoituksilla suljettu elinkeinonsa harjoittamisen ulkopuolella. Eurooppa ja Suomi ovat nyt taitekohdassa, kun virus näyttää viimein lieventyvän ja koronarajoituksista ollaan luopumassa. Politiikassa on tehtävä ihmisiä yhdistäviä ja eteenpäin katsovia ratkaisuja pitäen yhteiset arvot kaiken ytimessä. Kansalaisten osallisuuden ja vaikuttamisen merkitystä ei voi korostaa liikaa. Yhteiskunta pitää saada auki ja takaisin mahdollisimman normaalille raiteelle, ihmisten terveydestä huolehtien.

Korona ei ole ainoa, mikä jakaa kansalaisia ja vaikuttaa yhä enemmän ihmisten arkeen. Ilmastopolitiikan kysymykset ovat pöydällä ja viimeksi se on näkynyt bensapumpulla ja sähkölaskussa. Energian hinnannousun taustalla olevat syyt liittyvät suurvaltapolitiikan jännitteisiin, päästöoikeuksien kohoaviin hintoihin ja muuttuviin sääolosuhteisiin. Tulevat ilmastotalkoot eivät helpota asiaa, sillä lopulliset päätökset päästövähennysten keinoista ovat vielä tekemättä. Ei ole viisasta, että EU:n komissio pyrkii rajaamaan päästövähennysten keinovalikoimaa sivuuttaen mm. biokaasun, mikä voi tulla kuluttajille kalliiksi ja heikentää ilmastotalkoiden hyväksyttävyyttä.

Päätöksenteossa pitää keskittyä keinojen kustannustehokkuuteen ja siihen, että jokainen pysyy kyydissä omista lähtökohdistaan eikä vastakkainasettelua synny.

Elsi Katainen
MEP, Euroopan parlamentin jäsen
+32 (0) 2 28 45361
elsi.katainen@europarl.europa.eu