EU:ssa eletään metsäsektorin kannalta mielenkiintoisia vuosia. Työnsä Euroopan komission uutena puheenjohtajana aloittanut saksalainen Ursula von der Leyen on luvannut esittää ensimmäisen sadan työpäivänsä aikana uuden ilmasto- ja ympäristölainsäädäntöpaketin, vihreän sopimuksen (Green Deal), jolla Eurooppa on tarkoitus muuttaa ensimmäiseksi ilmastoneutraaliksi maanosaksi vuoteen 2050 mennessä. Tavoite on saanut taakseen laajan yhteiskunnallisen tuen.
Vuosisatoja metsästä eläneelle Suomelle ja kansantaloudellemme on ratkaisevaa, missä valossa metsätalous vihreässä sopimuksessa nähdään. Toistaiseksi viitteitä sisällöstä on saatu von der Leyenin poliittisesta ohjelmasta, linjapuheesta sekä komissaariehdokkaiden kuulemisista.
Von der Leyenin visiossa Euroopan investointipankki muuttuu ilmastopankiksi. Muutos olisi käänteentekevä. Tavoitteena on ohjata tuhat miljardia euroa ilmastomyönteisiin investointeihin. Mitä tämä merkitsisi metsäteollisuuden investoinneille? Vastaus riippuu pitkälti siitä, miten kestävä ja ilmastomyönteinen toiminta tullaan määrittelemään.
Rajanvetoa määrittelystä tehdään jo nyt, kun Suomi neuvoston puheenjohtajana vie eteenpäin esitystä, jossa pyritään luomaan yhteiset kriteerit kestäville sijoituskohteille. Toivottavaa olisi, että tässä ns. taksonomia-asetuksessa ei luoda päällekkäisiä kriteerejä jo sovitun 2030 ilmasto- ja energiapaketin kestävyyslinjausten kanssa.
Vihreän sopimuksen keskiössä tulee olemaan myös vuoteen 2030 ulottuva EU:n luonnon monimuotoisuutta koskeva strategia, jota valmistellaan nyt komissiossa vauhdilla, vuotta suunniteltua aiemmin. Kiirehtiä ei kuitenkaan pitäisi, sillä vaarana on liian kapea ajattelutapa tärkeässä ohjelmassa.
Huolestuttavaa on, ettei von der Leyen mainitse poliittisessa ohjelmassaan biotalouden, metsien tai metsätalouden tärkeää roolia hiilineutraaliin talouteen siirtymisessä.
Onkin tärkeää, että Suomi on EU-puheenjohtajuuskaudellaan toiminut aktiivisesti sen puolesta, että EU:n metsästrategian päivitys ja biotalousstrategia liitettäisi osaksi vihreää sopimusta. Euroopan parlamentissa luomme parhaillaan painetta EU:n metsästrategian uudistamiseksi valmistelemalla asiaa koskevan mietinnön.
Vihreä sopimus luo myös mahdollisuuksia.
Von der Leyenin suunnitelmissa on uutta kiertotalouslainsäädäntöä, joka lupaa muutoksia ainakin rakennus- ja tekstiiliteollisuuteen. Euroopan komissioon on nyt vietävä viestiä metsäsektorin tarjoamista ratkaisuista näillä aloilla, jotta puurakentaminen ja puukuidusta valmistetut tekstiilit ja muut tuotteet saisivat markkinoilla etulyöntiaseman fossiilisten raaka-aineiden korvaajana.
Amazonin metsäpalojen ja erityisesti Keski-Euroopassa lisääntyneiden kaarnakuoriaistuhojen myötä metsävarat ovat herättäneet EU:ssa muidenkin kuin perinteisten metsämaiden huomion.
EU pyrkii vaikuttamaan maailman metsien tilaan kesällä julkaistun metsäkatoa koskeva tiedonannon avulla. Ilmaston kannalta on tärkeää, että globaali metsäkato saadaan kuriin. Tiedonannossa kuitenkin todetaan EU:ssa metsävarantojen kasvavan, toisin kuin muualla maailmassa, mikä luo toivoa meidän metsäsektorillemme.
Olennaista on, miten EU:n ilmastopolitiikkaa tehdään jatkossa ja millaisia rajapintoja päästökaupan, taakanjako- ja maankäyttösektorin välille luodaan. Nähdäänkö metsät ainoastaan hiilinieluna, jotta muiden toimialojen päästövähennyspaine helpottuisi? Näin ei saa käydä, sillä päästöjä on ajettava alas kaikilla aloilla.
Metsäsektorilla paras ilmastohyöty saadaan aktiivisella ja kestävällä metsänhoidolla. Vaikka nielu hetkeksi pienenisikin, koko maan mittakaavassa hiilivarastot ja puuston määrä kasvavat. Samaan aikaan pystymme korvaamaan uusiutumattomia raaka-aineita ja energiaa uusiutuvilla.
Vihreään sopimukseen sisältyy myös ensimmäinen eurooppalainen ilmastolaki, jonka myötä vuoden 2050 ilmastoneutraaliustavoite pyritään kirjaamaan EU-lainsäädäntöön. Toimeenpanosta tulee vastaamaan EU:n komissiossa hollantilainen Frans Timmermans, joka tunnetaan jääräpäisenä tahtopoliitikkona.
Näkeekö Timmermans EU:n suurimman metsävarannon ja hiilensidontakapasiteetin, Suomen kasvavat metsävarat, osana Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista vai katsooko hän yhdellä kertaa koko unionia? Tämä on iso kysymys, jota koskeva EU-tason päätös voisi vaikuttaa Suomen edellytyksiin saavuttaa kansallinen 2035 tavoite hiilineutraaliudesta.
Von der Leyenin vihreään sopimukseen on ladattu paljon odotuksia. EU-vaikuttamiseen on panostettava, jotta metsäasiat tulevat oikein kirjattua tuleviin EU-lainsäädäntöihin. Jos tässä onnistutaan, ollaan pitkällä.
