Nopea Itärata-hanke raiteille!

Itä- ja Pohjois-Suomen raideliikenneyhteyksien kehittämisessä riittää tehtävää. Tähän ratkaisuna on nopea Itärata, jolla voidaan kääntää monen maakunnan kehitys nousuun.

On toivottavaa, että hallitusohjelmassakin mainittu itäinen ratayhteys nytkähtää eteenpäin Porvoo-Kouvola oikoradan kera, sillä ratkaisu palvelee noin kahta miljoona asukasta ja ottaa huomioon alueidemme liikennetarpeet niin henkilöliikenteen kuin elinkeinoelämän näkökulmasta. Tähän ratkaisuun ovat itäiset maakunnat sitoutuneet. Itärata yhdistää lähes puoli Suomea nopeiden yhteyksien piiriin.

Samalla yhteyksien nopeuttaminen lisää matkustajakysyntää ja junaliikenteen tarjontaa kautta maan sekä luo esimerkiksi matkailuun ja yritystoiminnan kehittämiseen uutta pöhinää. Raideliikenteen kehittäminen on myös ilmastoystävällinen ratkaisu ja helpottaa esimerkiksi monen nuoren arkea ja elämää.

Oikoradan lisäksi on välttämättömänä, että ratojen kunnostustoimiin osoitetaan rahoitusta, kuten esimerkiksi tasoristeyksien poistoon ja laiteuudistuksiin. Nämä toimet mahdollistavat osaltaan myös nopean itäradan.

Nopea itärata on nähtävä myös aluepolitiikan ja elinkeinopolitiikan välineenä, sillä liikenneverkon kehittäminen vaikuttaa niin yritysten sijoittumiseen, työpaikkoihin, asukasmäärään kuin koko alueen elinvoimaan ja pitovoimaan.

Valtakunnassa on nyt menossa monia isoja ja kunnianhimoisia hankkeita, kuten esimerkiksi Pisara-rata, lentorata ja itärata, tunnin junat Tampereelle ja Turkuun, lisäraiteet pääradalle Helsingistä Ouluun sekä visiona tunneli Tallinnaan ja Jäämeren rata.

Useimmat näistä hankkeista ovat miljardihankkeita, joissa EU-tuki on tärkeässä roolissa. Onkin tärkeää, että raidehankkeet ja niiden suunnittelu etenee rivakalla otteella, sillä kilpailu EU-rahoituksesta tulee kiristymään tulevalla rahoituskaudella raidehankkeissa. Toisekseen meillä riittää tällä saralla petrattavaa, sillä Suomi on saanut aiemmilla rahoituskausilla kehnosti rahoitusta raidehankkeisiin, kun sitä vertaa esimerkiksi naapurimaahan Ruotsiin.

Suomessa ollaan valmistelemassa nyt ensimmäistä kertaa Ruotsin mallin mukaista liikenteen kehittämisen kokonaissuunnitelmaa. Tämä on hyvä asia, sillä ratahankkeet eivät voi olla ripoteltuina ja vaalikausittain vaihtuvien hallitusten armoilla.

Liikenneverkon kehittämiseen tarvitaankin pitkäjänteinen suunnitelma, jotta EU-tukia voidaan saada. Nyt Suomen on oltava hereillä ja valppaana, sillä EU:n uusi rahoituskausi lähestyy. EU:n tuet ratahankkeissa helpottaisivat kummasti niiden toteutumista, toki hankkeiden taakse tarvitaan myös vahva kansallinen panos ja muita tahoja, kuten eläkerahastoja. Nyt ratahankkeet on saatava raiteille ja eteenpäin, sillä kyse on tulevaisuusinvestoinneista.

Elsi Katainen
MEP, Euroopan parlamentin jäsen
+32 (0) 2 28 45361
[email protected]