Euroopan unionin rahoituksen kytkeminen oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen on jokaisen eurooppalaisen edun mukaista – oli vasemmalla, oikealla tai keskellä, nettosaaja tai nettomaksaja, idästä lännestä, pohjoisesta tai etelästä.
EU:n uusi oikeusvaltiomekanismi eli päätös kytkeä EU:n rahoitus unionin yhteisten arvojen noudattamiseen on merkittävä saavutus, jonka eteen moni meistä Euroopan parlamentissa on työskennellyt.
Muutos on merkittävä, sillä tähän mennessä unionilla ei ole ollut uskottavia välineitä puuttua demokratioiden huolestuttavaan heikkenemiseen – hyökkäyksiin riippumattomia tuomioistuimia, vapaata mediaa ja kansalaisyhteiskuntaa kohtaan. EU:n nykyiset kurinpitokeinot perustuvat joko jäsenmaiden yksimielisyyteen tai ovat liian kapea-alaisia. Rikkomuksia on käsitelty yksittäistapauksina järjestelmätason ongelmien sijaan.
Viktor Orbánin ja Mateusz Morawieckin (Unkarin ja Puolan pääministerit) uhkaukset käyttää veto-oikeuttaan EU:n monivuotisen budjetin ja elvytyspaketin kaatamiseksi protestina oikeusvaltiomekanismille osoittaa sen, että uusi mekanismi tulee todella toimimaan.
Keskustelua oikeusvaltiosta kuvataan usein virheellisesti Itä-Länsi-vastakkainasetelmana tai Euroopan unionin taistona Unkaria ja Puolaa vastaan. On kuitenkin myös jokaisen unkarilaisen ja puolalaisen etu, että EU-tuet ohjautuvat tavallisille ihmisille, ahdingossa oleville pienyrityksille ja paikallishallinnoille. Niiden ei ole koskaan kuulunutkaan kadota hyvä veli –verkostoihin.
Jos matkustaa pieneen kuntaan Unkarissa ja kysyy EU-ohjelmien hyödyistä, paikalliset osoittavat uutta tietä tai koulurakennusta. EU on usein ainoa julkinen investoija, jota nämä alueet ovat nähneet vuosikymmeniin.
Samat paikalliset kertovat myös katkeria tarinoita siitä, kuinka EU-tukia on virrannut paikallisen oligarkian taskuun. He kertovat, kuinka tukia on käytetty suoranaiseen kiristykseen, hallituksen virkamiesten uhatessa evätä varoja, jos kuntalaiset kannattavat vaaleissa oppositioehdokkaita.
Euroopan komission vastikään julkaisema raportti oikeusvaltion tilasta Unkarissa toteaa, kuinka maassa ”ei järjestelmällisesti ryhdytä päättäväisiin tutkinta- ja syytetoimiin, kun on kyse korruptiotapauksista, joissa on osallisina korkeita virkamiehiä tai heidän lähipiiriään.” Euroopan petostentorjuntaviraston OLAF:in raportti viime vuodelta kertoo, että Unkarissa rahoitusepäselvyydet ovat kymmenen kertaa yleisempiä kuin unionissa keskimäärin.
Eurooppalaiset johtajat oikeistopoliitikkoja myöten ovat ottaneet lukemattomia kertoja kantaa korruption tuomitsemiseksi ja kitkemiseksi. Veronmaksajien eurojen väärinkäyttö on usein toisteltu sanaparsi euroskeptisen oikeiston joukoissa. Oikeusvaltiomekanismi tarjoaa mahdollisuuden panna nämä puheet toteen. Onkin varsin erikoista nähdä monien näistä poliittisista voimista, myös Suomessa, hylkäävän oikeusvaltiomekanismin ja iloitsevan Viktor Orbánin veto-oikeudesta.
Oikeusvaltiomekanismi ei ole suomalaisillekaan yhdentekevä. Yhteisten perusarvojen kunnioittaminen on kiinteästi yhteydessä rauhaan, turvallisuuteen, vakauteen ja vaurauteen, joiden vuoksi Suomikin liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995.
Mielipidemittaukset kertovat, että 77 prosenttia kaikista eurooppalaisista kannattaa oikeusvaltiomekanismia. Tälle on syynsä. Lukujen takana on miljoonia eurooppalaisia mantereen joka kolkasta, jotka ovat kyllästyneitä korruptioskandaaleihin ja jarruttaviin poliitikkoihin. Ihmiset uskovat, että ne yhteiset arvot, joihin on sitouduttu EU-jäsenyyden myötä, ovat pelkkä vähimmäissitoumus ja meidän jokaisen edun mukaista.
Kirjoittajat:
Elsi Katainen suomalainen europarlamentaarikko (kesk./Renew Europe)
Katalin Cseh unkarilainen europarlamentaarikko ja Oikeusvaltiomekanismin neuvottelija (Momentum Movement/Renew Europe)
