Akavalainen: Parempaa ruokaturvaa tiedettä soveltamalla

Tällä hetkellä maailmassa näkee nälkää noin 850 miljoonaa ihmistä. Samaan aikaan monissa läntisissä kulttuureissa kärsitään ylipainosta. Haasteen tuo ilmastonmuutos, joka vaatii muutoksia nykyisiin elintarvikkeiden tuotantotapoihimme maailman kasvavalle väestölle. Ruokajärjestelmää on uudistettava nopeasti. Vuoteen 2050 mennessä meidän on tuotettava 60 prosenttia enemmän ruokaa ja sen on jakauduttava nykyistä tasaisemmin.

EU:ssa valmistellaan yhdeksättä tutkimuksen ja innovaation puiteohjelmaa, 100 miljardin euron Horisontti Eurooppaa. EU on tarttumassa juuri ruokaturvaan liittyvään haasteeseen ja korvamerkitsee 10 miljardia euroa ruokaan ja luonnonvaroihin liittyvään tutkimukseen. Tarkoituksena on kehittää ratkaisuja YK:n kestävän kehityksen ”Ei nälkää” -tavoitteen toteutumiseksi.

EU:n ruuantuotannon rakenne on liian kapealla pohjalla, sillä 75 prosenttia maailman ruuasta tuotetaan vain 12 kasvilajin turvin. Uutta tietoa ja innovaatioita kasvilajien monipuolistamiseksi ja uusien viljelytapojen kehittämiseksi siis tarvitaan. Suomessa on paljon hyviä esimerkkejä siitä, kuinka voimme luoda uusia tapoja kasvattaa ja tuottaa ruokaa, kuten tyrnäväläiset ilmaperunat ja muut innovaatiot luomusta laboratorioon.

Suomi on menestynyt EU:n tutkimusohjelmissa hyvin. Nykyisestä Horisontti 2020 -ohjelmasta on kotiutettu noin 740 miljoonaa euroa tutkimus- ja innovaatiovaroja, maataloustutkimuksen ollessa viidenneksi menestynein sektori.

EU:n tutkimusvaroista käytävässä kilpailussa ei ole maakunta- tai kansallista sarjaa, vaan ratkaisevia ovat globaalisti merkittävät keksinnöt. Eurooppalaiselle kilpailukyvylle ja taloudelliselle kasvulle on ehdottoman tärkeää, että olemme aktiivisesti mukana kansainvälisissä hankkeissa. Lisäksi vahvistunut tutkimus- ja innovaatioyhteistyö luo edellytyksiä uusille hankkeille. On hyvä muistaa, että hankkeiden lisäarvo kumuloituu usein vasta projektien päätyttyä.

Tärkeää rahoituksen laajan hyödyn saavuttamisessa on sidosryhmien ja loppukäyttäjien, käytännössä viljelijöiden ja kuluttajien, osallistaminen tutkimushankkeisiin alusta loppuun saakka. Horisontti 2020 -ohjelmassa pyritään tukemaan monen toimijan välistä yhteistyötä ja murtamaan jyrkät rajat eri tutkimusalueiden välillä tarjoten mahdollisuuksia innovatiiviselle tutkimukselle. Tästäkin meillä Suomessa on loistavia esimerkkejä biokiertotalouden osalta.

Kirjoitus julkaistu Akavalainen – verkkolehdessä