Tutkimus ja innovointi ruuantuotannon tukena
Ilmastonmuutos ääri-ilmiöineen on viime satokausina näyttänyt voimansa ja vaikean ennustettavuutensa takia ravistellut koko elintarvikeketjua. Kesän kuivuus herätti myös kuluttajat karuun todellisuuteen; suomalaisen ruuan tuotanto ei ole itsestäänselvyys, kun luonto kurittaa ja markkinat ovat epäreilut.
On arvioitu, että maatalouden markkinatulo on kuluvana vuonna Pohjois-Savossa noin 30 milj. euroa pienempi kuin vuonna 2014, ja myös tukisumma on noin 20 milj. euroa pienempi. Samalla maatalouden tuotantokustannukset ovat nousseet. Kuluttajien huolen jalostuminen kotimaisia tuotteita suosiviksi valinnoiksi olisi vaikuttavaa ja tärkeää.
Ilmastohaasteisiin voidaan vielä vaikuttaa ja varautua. Uusien viljelylajikkeiden ja -menetelmien kehittäminen vaatii lisäpanoksia tutkimukseen ja kehitystyöhön. Euroopan Unioni on varannut 10 miljardia euroa elintarvikkeiden ja luonnonvarojen tutkimukseen Horizon Europe -ohjelmassa, jonka AGRI-osiossa toimin maatalousvaliokunnan vastaavana neuvottelijana. Komission esittämä 6 miljardin euron lisäys maatalouden innovaatioihin ja tutkimukseen on perusteltu. Viestini komissiolle onkin, että yhdeksi koko tutkimusohjelmaan päätavoitteista tulee ottaa ”kestävä ja jätteetön ruokaketju vuoteen 2035 mennessä”.
Maatalousvaliokunnalle osoittamassani raportissa kiinnitän huomiota erityisesti puhtaaseen veteen, biokiertotalouden tarjoamiin mahdollisuuksiin sekä kestävään ruoantuotantoon. Ehdotan sisävesien lisäystä ohjelmaan, joka tällä hetkellä tunnistaa ainoastaan meret ja valtameret. Komission ohjelmaluonnoksen osalta olen erittäin tyytyväinen siitä, että komissio on ottanut metsätalouden mukaan ohjelmaan.
Komissio valmistelee tällä hetkellä sekä ko. tutkimusohjelmaa, että yhteisen maatalouspolitiikan uudistusta. Kumpikin ohjelman tulee tavoitella samaa; ruokaturvaa, eettisesti tuotettua laadukasta lähiruokaa, huoltovarmuutta ja maatalouden kannattavuutta. Tutkimusohjelman budjetti ei tilojen akuuttia kannattavuuskriisiä ratkaise, mutta tähtää pidemmälle kantaviin ratkaisuihin.
Tuottamalla ruokaa nykyistä kestävämmin ja tehokkaammin voimme saavuttaa YK:n tavoitteen, että maailmassa nälkä nujerrettaisiin vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä yli 800 miljoonaa ihmistä näkee nälkää. Ei siis ole mitään syytä luopua maailman puhtaimpien elintarvikkeiden tuottamisesta.
Elsi Katainen
Euroopan parlamentin jäsen (kesk. / ALDE)
Kirjoitus julkaistu Savon Sanomissa ja Karjalaisessa 12.9.2018
