Vaatimus maatalouspolitiikan erottamisesta kansalliseksi on haaveilua

Jussi Halla-aho vaatii Maaseudun tulevaisuudessa 17.5. EU:n maatalouspolitiikan erottamisesta kokonaan kansalliseksi. Samaa on vaatinut Kokoomuksen eurovaaliehdokas Aura Salla. Ajatus maatalouspolitiikan kansallistamisesta kuulostaa houkuttelevalta – poikkeavathan Suomen pohjoiset tuotanto-olosuhteet niin paljon muusta Euroopasta. Kyse on kuitenkin ihmisten johdattelusta harhaan.

Väite on silkkaa populismia, sillä maatalouspolitiikan erottaminen kokonaan kansalliseksi edellyttäisi Suomen eroa Euroopan unionista. EU:n yhteinen maatalouspolitiikka on kirjattu EU:n perustamissopimukseen, ja tämän muuttaminen vaatii kaikkien EU:n jäsenmaiden hyväksyntää. Keski- ja Etelä-Euroopan maat eivät tule tätä koskaan hyväksymään. EU:sta eroamiseen ei edes Jussi Halla-aho ole valmis, puhumattakaan liittovaltiokehitystä kannattavasta Aura Sallasta.

Hedelmällisempää olisi kuulla realistisia näkemyksiä siitä, miten tuottajan elintasoa ja tilojen kannattavuutta saadaan parannettua. Tilanne on koko Euroopassa haastava, sillä tuottajien tulotason keskiarvo on reilusti muiden alojen alapuolella. Maatalouden kannattavuuden ja tulotason parantaminen on asetettava EU:n maatalous politiikan uudistuksen prioriteetiksi. Se edellyttää maataloustukien leikkauksien voimakasta vastustamista, kaupan keskittymistä purkavia toimia kilpailupolitiikassa ja tuottajan aseman parantamista ruokaketjussa. Järjettömät ehdotukset tukikatoista on peruttava. Toivoisin, että myös Halla-aho ja Salla olisivat valmiita sitoutumaan näihin aidosti viljelijän asemaa parantaviin toimiin. 

Olen itsekin sitä mieltä, että EU:n maatalouspolitiikan toimeenpanoa pitäisi siirtää yhä enemmän kansalliselle tasolle. Näin EU:n komissio on itseasiassa nyt tekemässä, mutta siitä EU:n maataloustukien vähentämistä tai lakkauttamista vaativat tahot pysyvät vaiti. Jäsenmaille ollaan tuomassa huomattavasti lisää liikkumavaraa, kun maatalouspolitiikan toteutus tehtäisiin jatkossa kokonaan yhdellä kansallisella strategisella suunnitelmalla. Myös valvontoja ollaan tuomassa EU:sta kotimaahan. Tässä muutoksessa on pidettävä huolta siitä, että valvonnoissa byrokratia vähenee, tukien ehdollisuus on pohjoisille olosuhteille riittävän joustava ja siitä, että Suomen erityisolosuhteet huomioivat erityistuet luonnonhaittakorvauksesta vapaaehtoisiin tuotantoon sidottuihin tukiin ja 141-tukiin säilyvät.

On tärkeä muistaa, että Suomen saanto maatalousbudjetista on positiivinen, ja näin pitää olla myös jatkossa. Haluankin kysyä Jussi Halla-aholta ja Aura Sallalta: Oletko valmis Suomen eroon Euroopan unionista, kun vaadit maatalouspolitiikan erottamista kokonaan kansalliseksi? Paljonko olet valmis tukemaan Suomen maataloutta kansallisesti, jotta pärjäämme eurooppalaisessa kilpailussa sisämarkkinoilla?

Elsi Katainen

Euroopan parlamentin jäsen (kesk.)