Vappupuhe

MEP Elsi Katainen vappupuhe 30.4.2018, Vihreä vappu, Kajaani, klo 15.00

Hyvä vappua juhliva väki, hyvät kainuulaiset!

Vappu on työn ja kevään juhla ja sitä vietetään eri puolilla Eurooppaa samoista syistä, osin samoin tavoinkin kuin täällä Suomessa. Vaikka työelämä on monin tavoin muutoksessa, on se edelleen toimivan yhteiskunnan perusta ja tae. Lisäksi työ on parasta lääkettä eriarvoistumiskehitykselle, parasta sosiaaliturvaa. Suomen ja koko Euroopan tulevaisuus rakentuu jatkossakin työlle ja sen arvostamiselle, ja hyvä niin.

Aloitin työt Euroopan parlamentin jäsenenä maaliskuun alussa 11 kansanedustajavuoden jälkeen. Valiokuntatyössäni pääsen keskeisesti vaikuttamaan maatalouden, aluekehityksen sekä kansainvälisen kaupan asiohin. Olen tästä kovasti innostunut, sillä kullakin näistä on suorat vaikutuksensa erityisesti tänne itäisen ja pohjoisen Suomen maakuntien elinvoimaan.

Hyppäsin liikkuvaan junaan, sillä EU:ssa valmistaudutaan juuri tulevaan rahoituskauteen. Euroopan komissio antaa tämän toukokuun aikana ehdotuksensa seuraavaksi rahoituskehykseksi vuoden 2020 jälkeiselle ajalle. Lisäksi koko yhteistä maatalouspolitiikkaa ollaan uudistamassa.

On selvää jo tässä vaiheessa, että EU:n rahoituskehyksistä tullaan käymään kovaa vääntöä. Haastekerrointa lisää Iso-Britannian lähtö EU:sta, joka aiheuttaa EU:n budjettiin noin 10-12 miljardin vuosittaisen vajeen. Lisäksi uusia tehtäviä on tulossa mm. pakolais- ja ilmastohaasteiden myötä.

Hyvät kuulijat,

Neuvotteluja EU:n rahanjaon yksityiskohdista tulee vielä riittämään. Suomen neuvottelutavoitteena tulee olla ehdottomasti se, että Suomen saanto erityisesti maatalous- ja aluekehitysvaroista pysyy korkeana budjetin leikkauspaineista huolimatta. Juuri näillä sektoreilla on erittäin on ratkaisevan suuri merkitys Kainuun ja muiden itä- ja pohjoissuomalaisten maakuntien elinvoimaan.

Euroopan parlamentti linjasi alustavat kantansa EU:n tulevaan rahankäyttöön. Suomi ja muut jäsenmaat maksavat jäsenmaksua kukin yhden prosentin verran bruttokansantuotteestaan. Britit vievät mennessään 12 mrd:n euron potin ja komissio esitti, että tuo rahoitusaukko täytettäisiin nostamalla jäsenmaksun osuus 1,3 prosenttiin jäsenmaan BKT:sta. Noin korkeaa nostoa ei missään nimessä pidä hyväksyä, mutta maltilliseen jäsenmaksun nostoon on kuitenkin oltava Suomessakin valmiutta. Sillä tavoin pystytään turvamaan esimerkiksi meille itä-ja pohjoissuomalaisille niin tärkeiden maataloustukien ja aluekehitysvarojen tason pysyminen edes kohtuullisella tasolla. Tärkeintä on tarkastella maksetun jäsenmaksueuron vaikuttavuutta, ei pelkkiä euromääriä.

EU:n on tehtävä entistä aluelähtöisempää politiikkaa, jossa esimerkiksi meidän Suomen harva asutus, vaikeat olosuhteet ja pitkät välimatkat edelleenkin huomioidaan. EU:n aluetuet ovat byrokratiasta huolimatta maakuntiemme elinvoimalle korvaamattoman tärkeitä. Ilman EU-tukia erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten tai vaikkapa ammattikorkeakoulujen kehittämiseen – ja yleensäkin maakuntien kehittämiseen – olisi käytettävissä vain osa nykyisestä rahoituksesta. Joudumme siis yksinkertaisesti toteamaan, että esim. Kainuun maakuntahallituksen rahoituspäätökset ovat suoraan sidoksissa EU:n rahoituskokonaisuuteen.

Meppinä tulen siis vaikuttamaan aktiivisesti maatalous- ja aluekehityslainsäädäntöjen sisältöihin niin, että Suomi ja Itä-Suomi saisi hyvin vastinetta maksamilleen jäsenmaksuille. Yllättävän nopeasti eri käänteiden myötä olen saanut vastuuta mm. parlamenttiryhmämme Alden vastaavana neuvottelijana liittyen ensi vuoden maatalouden ja aluekehityksen budjetteihin.

Hyvä vappua juhliva väki,

EU:n yhteisen maatalous- ja maaseutupolitiikan uudistamisessa on onnistuttava samalla tavalla kuin EU:n metsälinjauksessa. Pari viikkoa sitten saimme Suomelle myönteisen lopputuleman LULUCF – asetuksen osalta. Uhkanahan oli, että Suomen metsistä olisi alkuperäisen esityksen mukaan tullut hiilinielujen sijaan ilmastoa kuormittava hiilipäästö, mikä olisi rajoittanut dramaattisesti meidän metsiemme käyttöä. Maailman tehokkain metsien jatkuvan kasvatuksen mallimme olisikin muuttunut ilmaston näkökulmasta kansalliseksi rasitteeksi.  Olisi syntynyt ihan käsittämätön tilanne, sillä olemme aina hoitaneet metsiämme erittäin vastuullisella ja kestävällä tavalla. Onneksi suunta saatiin käännettyä äärettömän kovalla kansallisella ja laajalla edunvalvonnalla. Tästäkin on syytä antaa suuret kiitokset Sipilän johtamalla maan halliutkselle. Nyt hyväksytyssä mallissa on huomioitu Suomen vahva metsä- ja biotalous, ja ratkaisu kunnioittaa jäsenvaltioiden omaa metsäpolitiikkaa.

Tämä metsiemme käytön puolesta tehty yhteinen onnistunut vaikutustyö ja ponnistus osoitti, kuinka Suomi pienenä jäsenmaana voi todella vaikuttaa EU:n päätöksentekoon, kun tehdään yhteistyötä laajalla rintamalla ja liittoudutaan muiden samanmielisten, tässä tapauksessa muiden metsäisten maiden, kanssa.

Maatalouspolitiikan uudistamisessa on onnistuttava samalla tavalla. Laadukkaan ja puhtaan paikallisen ruuan tuottamisen edellytykset on turvattava jatkossakin kaikilla EU:n alueilla, niin myös meillä vaikeissa olosuhteissa. Tuottajille on turvattava riittävä toimeentulo kaikissa jäsenmaissa; näin EU:n perussopimuksiinkin on kirjattu.

Meidän suomalaisten kuluttajien kannalta on siis entistäkin tärkeämpää, että Suomen aikoinaan neuvottelemat maatalouden erityisehdot säilyvät. Mm. maitomarkkinat tarvitsevat tehokkaammat riskienhallintamekanismit tilojen taloudelliseen ahdinkoon yllättävien eurooppalaisten markkinaheilahtelujen vuoksi. Olemmehan nyt mm. tilanteessa, missä Valio ilmoitti maitolitran 2,5 sentin hinnanpudotuksesta maidontuottajille. Lisäksi on löydettävä uusia keinoja tuotannon rajoittamiseen alhaisten tuotantokustannusten maissa, kun maitomarkkinat ylikuumentuvat.

Tuottajan aseman parantaminen ruokaketjussa on osa ratkaisua. Olen tyytyväinen, että nyt sekä kotimaisella että EU-tasolla on valmisteilla lainsäädäntöä, joilla pyritään kitkemään epäreiluja kauppatapoja ruokaketjussa.

EU:n maatalouspolitiikan ja siihen liittyen itä-suomalaisen maatalouden näkökulmasta tärkeä vaikuttamisen etappi on tulossa ensi viikolla, kun Euroopan parlamentin keskeisiä maatalouspäättäjiä on tulossa vieraakseni Suomeen. Jo viikon päästä tulemme tänne Kainuuseen ja Pohjois-Savoon. Tämä vierailu on mittakaavassaan harvinainen, mutta sitäkin arvokkaampi ja itä-suomalaisen maaseudun kannalta tärkeä tapaus. Täällä EU:n maatalouspäättäjät pääsevät näkemään omin silmin, miltä Euroopan metsäisin maa näyttää ja millaiset ovat maamme maatalouden tuotanto-olosuhteet. Yhdeksän keskeisintä maatalousmeppiä, joukko poliittisia neuvonantajia ja mm. ministeriöiden väkeä – yhteensä n. 30 hlöä tulee täällä Kainuun puolella näkemään ja kokemaan kainuulaista maaseutua, mukaan lukien Ylä-Kainuun porotaloutta ja kainuulaista biotuotteiden jalostusta. Toivon muuten – ihan suomalaisen edunvalvonnan näkökulmasta, että viikon päästä Kainuussa sataa lunta.

Hyvät kuulijat,

vaikka toimin nyt EU – areenoilla, seuraan tottakai aktiivisesti myös kotimaan politiikkaa. Valitettavasti mielikuvat hallitsevat Suomessa julkista keskustelua. On valitettavaa, että todellisuus ja iso kuva hautautuvat mielikuvien alle. Viimeisen vajaan kolmen vuoden aikana Suomen suunta on käännetty. Juha Sipilän johdolla Suomessa on onnistuttu tekemään hämmästyttävä käänne. Tästä huolimatta julkisuudessa elää sellainen mielikuva, että maan hallitus toteuttaa eriarvoistavaa politiikkaa.

Suomessa äskettäin julkaistut riippumattomat tutkimukset kuitenkin kertovat toista. THL:n ja VATT:n selvitys tutki hallituksen politiikan vaikutuksia ihmisten eriarvoistumiseen. Tämän tutkimuksen mukaan sosiaaliturvaan ja verotukseen tehdyt muutokset vuosina 2015-2018 ovat parantaneet työnteon kannustimia ja siten vahvistaneet osaltaan työllisyyttä. Työ on paras lääke eriarvoistumiseen. Työssäkäyvien osuus työikäisistä on ylittänyt 71 prosenttia ensimmäistä kertaa lähes 30 vuoteen. Tämä tarkoittaa, että hallitus saavuttaa tällä vauhdilla asettamansa työllisyystavoitteen (72%) vaalikauden aikana. Jokin aika sitten tähänkään tavoitteeseen ei uskottu, mutta hallitus on tehnyt sen, minkä lupasi.

Tämä ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että Suomessa on edelleen paljon ihmisiä, joilla ei syystä tai toisesta mene hyvin. Työllisyyden ja talouden paraneminen täytyy näkyä myös ihmisten arjessa, ei vain tilastoissa.

Kun työllisyydestä pidetään huolta, voimme torjua köyhyyttä, eriarvoisuutta ja syrjäytymistä koko maassa ja kaikissa maakunnissa. Mikään ei kuitenkaan käy hetkessä. Siksi maan hallituksen on jatkettava työtä työn puolesta. Ja Euroopan Parlamentin on tässäkin osaltaan tuettava Suomea. Näillä sanoilla haluan toivottaa teille kaikille hyvää vapunaikaa ja iloista kesän odotusta!