Venäjän valtio ja kansalaisyhteiskunta uhkaavat toisiaan

Venäjä on nyt uutisissa tavalla, joka ei Venäjän valtionjohtoa miellytä. Myrkytysyrityksestä täpärästi selvinneen ja toipuneen oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin paluusta kotimaahan on käynnistyi tapahtumaketju, joka purkautui viime viikolla ennennäkemättömän laajoina mielenosoituksia koko maassa Pietarista Tšukotkaan.

Moskovan mielenosoitus oli suurin lähes vuosikymmeneen. Kreml on syyttänyt länsimaita protesteihin yllyttämisestä.

Euroopan unioni pohtii vielä omia vaihtoehtojaan reagoida tapahtumiin. Välit Venäjään ovat olleet kireät jo kauan muun muassa Ukrainan tilanteen ja Eurooppaan suuntautuvien valeuutisten ja vaikuttamisyritysten vuoksi.

Alkuviikon EU:n ulkoministerien kokouksesta ei tultu ulos lisäpakotteilla, perustuen odotukseen siitä, vapauttaako Venäjä Navalnyin 30 vuorokauden vankeuden jälkeen.

Pakotteiden kiristyminen on silti aito vaihtoehto. Jos EU lähtee pakotteiden tielle, pitäisi toimet aloittaa Putinin upporikasta lähipiiriä koskevilla uusilla rajoituksilla.

Keskusteluyhteydet Venäjälle on tärkeä pitää auki tiukoissakin paikoissa. Siksi on hyvä asia, että EU:n ulkoasioista vastaava komissaari, korkea edustaja Josep Borrell matkustaa ensi viikolla Moskovaan. Vierailun jälkeen näemme unionin seuraavan siirron.

Navalnyin tapaus ei ole ainoa syy siihen, että Venäjällä kuplii. Putinin itsevaltiutta pönkittävä perustuslain muutokset, edessä häämöttävät duuman vaalit ja pitkäaikaisen liittolaisen Valko-Venäjän levoton tilanne kasvattavat kansan muutoshalukkuutta myös Venäjällä. Keinoja kaihtamaton valtiovalta ja vastarintaan noussut kansalaisyhteiskunta uhkaavat nyt toisiaan.

Euroopan parlamentti tuomitsee jyrkästi Navalnyin pidätyksen ja vaatii komissiota ja EU-maita reagoimaan, mikä on oikein.

Parlamentti haluaa päivittää EU:n Venäjä-strategiaa suuntaan, joka huomioisi paremmin kansalaisyhteiskunnan tukemisen sekä ihmisoikeuksien ja demokraattisen arvojen edistämisen Venäjällä.

Tie ei ole helppo nykykehityksen valossa.