Yhteistyön ja vakauden Eurooppa

Suomi nousee Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajamaaksi heinäkuun alusta lähtien. Puheenjohtajuus on kiertävä ja vaihtuu EU-maiden kesken puolivuosittain.

Suomi saa tehtävän hoitaakseen vaativaan aikaan, sillä puheenjohtajuuskausi osuu monella tapaa merkittävään taitekohtaan. Uusi Euroopan parlamentti on aloittanut kautensa, uutta komissiota vielä muodostetaan ja samanaikaisesti pöydällä on monia keskeneräisiä asioita, ilmastotavoitteiden kiristämisestä Brexitiin, jotka vaikuttavat pitkälle Suomen ja koko EU:n tulevaisuuteen.

Suomen puheenjohtajuuskaudella odotetaan myös sopua EU:n seuraavan seitsenvuotisen budjetin raameista. Neuvotteluissa tulee löytää ratkaisut maatalouden ja aluekehityksen kuin myös uusien panostusten rahoittamiseen mm. turvallisuudessa. Uskon, että ratkaisut ovat löydettävissä Suomen johdolla.

Suomi on mielestäni löytänyt rakentavan roolin EU-vaikuttamisessa ja sen takia meihin luotetaan. Käytännönläheinen ja ratkaisukeskeinen tapamme hoitaa asioita on saanut arvostusta, ja siksi Suomen puheenjohtajuuskaudelta odotetaankin paljon.

Yhteistyötä tarvitaan, koska muuten maiden talous ja työllisyys alkavat sakata. Niin Suomi kuin Eurooppakin ovat viennistä ja kaupasta riippuvainen maanosa, tarvitsemme toisiamme. Tämä on tärkeää myös Suomen hallitusohjelmatavoitteiden toteutumisen kannalta, kun maan hallitus tavoittelee tällä vaalikaudella 75 % työllisyysastetta.

Pidän tärkeänä sitä, että tällä parlamenttikaudella keskitytään entistä vahvemmin kasvun, vakauden ja uusien työpaikkojen luomiseen eli isoihin asioihin. Samalla on varmistettava, että Suomen erityisolosuhteet ja kansalliset edut näkyvät EU:n päätöksissä.

Puheenjohtajuuskaudella on syytä myös varautua yllättäviin käänteisiin. Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin arvaamaton ulkopolitiikka ja tulenarka tilanne Iranin kanssa on ehdottomasti yksi tällaisista. Suomen puolueettomasta ja sovittelevasta maineesta on varmasti etua tässäkin suhteessa.

Puheenjohtajuus tarjoaa mahdollisuuden painottaa Suomen näkökulmasta EU:lle kaikista merkityksellisimpiä asioita. Haluan antaa kiitosta maamme uudelle hallitukselle siitä, että se ottaa puheenjohtajuusohjelmassa vahvasti kantaa oikeusvaltioperiaatteen vahvistamisen puolesta. Oikeusvaltiokehitys on viime vuosina mennyt Puolan ja Unkarin kaltaisissa jäsenmaissa hyvin huolestuttavaan suuntaan.

Viime EU-parlamenttikaudella nähtiin, etteivät EU:n nykyiset lainsäädäntökeinot sen perusarvojen, kuten sananvapauden ja oikeuslaitosten riippumattomuuden turvaamiseksi ole olleet riittävän tehokkaita. Pidänkin tärkeänä, että EU:n budjettirahoitus saadaan viimein kytkettyä oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Uskon, että Suomi koetaan puheenjohtajana tässäkin asiassa uskottavana neuvottelijana.

Elsi Katainen
Euroopan parlamentin jäsen (kesk. /Renew Europe)
Pielavesi